Ei kategoriaa

Aikataulut vuoden 2021 kuntavaaleissa.

0
  • äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (missä kunnassa kukin on äänioikeutettu): 26.2.2021
  • ehdokashakemusten jättöpäivä: 9.3.2021
  • ehdokasasettelun vahvistaminen 18.3.2021
  • äänioikeusrekisteri lainvoimainen 6.4.2021
  • kotiäänestykseen ilmoittauduttava viimeistään 6.4.2021 enennen klo 16.00
  • ennakkoäänestys kotimaassa 7.-13.4.2021
  • ennakkoäänestys ulkomaillla 7.-10.4.2021
  • vaalipäivä 18.4.2021
  • tulosten vahvistaminen 21.4.2021
  • valtuustot aloittavat työnsä 1.6.2021

Tervehdys, alla JARIN vaali teemoja!

Olen Jääskeläisen Jari, 54- vuotias paljasjalkainen vantaalainen.

Olen asunut valtaosan elämästäni Päiväkummussa, mutta vuodet 1988- 1997 asuin Koivukylässä Rautkallion tiellä.

Kouluttauduin kirvesmieheksi Vallilan ammattikoulussa 1982-1983, jonka jälkeen lähdin raksalle hommiin.

Rakentajan uran katkaisi hetkeksi armeija, eli 1986-1987 (11kk) palvelin Kymen Pioneeripataljoonassa, sotilasarvoltani olen kersantti. Työskentelin pääkaupunkiseudun työmailla kirvesmiehenä ja mittamiehenä, monilla työmailla myös luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna. 

Aktiiviura kirvesmiehenä loppui 2002, kun minut valittiin YIT Rakennus Oy:n pääluottamusmieheksi, jossa toimin aina vuoteen 2019 asti. Silloin kaksi jättiläistä YIT ja Lemminkäinen iski hynttyyt yhteen ja yritys kasvoi valtavasti ja koska olin jo toiminut 17-vuotta pääluottamusmiehenä, niin ilmoitin että en ole enään käytettävissä, mutta olen käytettävissä pääkaupunkiseudun luottamusmieheksi, jos minut siihen valitaan. Ja niin siinä sitten kävi, että sain vaaleissa luottamuksen ja tulin valittua YIT Suomi Oy:n luottamusmieheksi vuoden 2021 loppuun asti.

Politiikka alkoi kiinnostamaan minua oikeastaan 2008-2010 välillä Rakennusliiton ja ammattiosastoni Helsingin Kirvesmiesten kautta. Ja mitä enemmän oikeistohallitus kurmutti duunareita, niin enemmän aloin aktivoitua. Olen nyt ollut Rakennusliiton hallituksessa kymmenisen vuotta ja SAK:n edustajistossa pari kautta ja molemmissa olen saanut myös jotain aikaiseksikin. 

Olen käynyt läpi kolmet eduskuntavaalit ja nyt nämä on toiset kuntavaalit. Ensimmäinen kuntavaalikierros oli mielestäni loistava, jäin “oppositioon” yhdellä äänellä, mutta se oli voimauttava asia ja sitä on ollut hyvä kertoa myös nuoremmille, kun he sanovat, “ei mun yhdellä äänellä ole vaikutusta” nyt voi kokemuksella kertoa – kyllä voi.

Toki 1. varavaltuutettunakin sain osallistua oikeastaan kaikkeen ja varsinkin neljä vuotta opetuslautakunnassa oli äärimmäisen hyvä ja opettavainen. 

Alla TEEMAT jotka minulla oli myös kuntavaaleissa 2017, mutta edelleen ajankohtaisia. Moni näistä on mennyt eteenpäin- mutta edelleen niissä riittää kehitettävää ja myöskin puolustettavaa. .

* Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö taattava:
Laki velvoittaa työnantajaa (kaupunkia) huolehtimaan, että oppimisympäristö on turvallinen ja se ei saa aiheuttaa käyttäjilleen terveysriskiä. Välitön puuttuminen ongelmiin on kaikkien etu. Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan aktiivit huomasivat, että Vantaan kaupunki sensuroi julkisia asiakirjojen koulukohtaisia kuntoraportteja. Tästä käytiin kaupunginvaltuustossa kovaa keskustelua tammikuun 2021 kokouksessa. Tästä seurasi se, että Ritva Viljanen kaupunginjohtaja pahoitteli myöhemmin “virhettä”.

* Päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisättävä: (tämä pätee edelleen)
Esimerkiksi Vantaan kaupungin hallituksen päätös (10.2.2014,§9)poistaa lautakuntien esityslistalta kohdan “MUUT ASIAT”. Tämähän tarkoittaa sitä, että lautakuntien jäsenten esittämät asiat eivät näy pöytäkirjassa, ja niitä ei myöskään käsitellä, jos puheenjohtajat eivät niitä listalle ota. Tämä sotii pahasti omantuntoni vastaan, mutta tämän sanotaan olevan “Lain henki” jos näin on- silloin lakia on muutettava.

* Lastensuojelun resurssit turvattava: Edelleen aiheellinen, esim Koskelan tapauksessa sosiaalityöntekijällä oli peräti 100 asiakasta ja suositus on 40 lasta per.lastensuojelun sosiaalityöntekijä (Talentia).
Lasten ja nuorten pahoinvointi on ollut kasvava ongelma. Korona ja sen seurauksena tullut etäopiskelu pahentaa tilannetta entisestään, joten resurssit on turvattava. Satsaus maksaa itsensä takaisin myöhemmin, sillä yksi syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle noin miljoonaa euroa. Muistettava on myös se inhimillinen kärsimys.

* Varhaiskasvatus:
Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeus, sitä ei päättäjien pidä viedä. Myöskään ryhmäkokoja ei saa kasvattaa. Henkilökunnan jaksamiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota, sijaiskielto eli sijaista ei saa palkata, on aivan käsittämätön. Tämä päätös purettiin sitten myöhemmin ja subjektiivinen päivähoito-oikeus palasi Vantaalle 1.8.2020. Ryhmäkokojen kanssa on vielä tehtävää jäljellä.

* Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:
Kaikkien tulee olla tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia ikään, sukupuoleen, uskontoon, rotuun, kansallisuuteen, poliittiseen suuntautumiseen jne. Jätin 14.12.2020 loitteen joka liittyy juuri tähän, että vantaa kehittäisi jonkin “logon” jota kuntavaaliehdokkaat voivat sitten käyttää omissa mainoksissa. “Logon” käyttäjät eli kuntavaaliehdokkaat sitoutuvat siihen, että he kunnioittavat ja sitoutuvat edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ehdokas ei hyväksy kiusaamista, syrjintää rasismia, eikä vihapuhetta missään muodossa. Logosta sitten äänestäjä tietää mihin hänen ehdokkaansa on sitoutunut.

*koulutuslupaus = ME EMME LEIKKAA KOULUTUKSESTA, mutta niin vain leikattiin!
Ammattiopisto Varialta leikattiin 1,7 milj.euroa opetuslautakunnan 12.9.2016 päätöksellä- äänestyksen jälkeen (äänin 5-11). Itse äänestin leikkauksia vastaan, mutta se ei valitettavasti riittänyt! 

Sipilän hallituksen ammatillisen koulutuksen reformi lopetti myös ammattikoulujen neuvottelukunnat. Mutta itse tein valtuusaloitteen (2019) siitä, että toimivianeuvottelukuntia ei pidä lopettaa ja esitystäni puolsi myös Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi ja Rakennusteollisuuden asiamies Ahti Niskanen. Ja niin vaan kävi, että toiminta jatkuu edelleen nimellä Varian Rakennusalan kehittämistoimikunta VaRaKe (viimeisin kokous oli 10.2.2021). Edelleen yksi keskeisimpiä asioita minulle kaupunginvaltuutettuna on ammattikoululaisten puolustaminen ja heidän työllisyyden parantaminen (tästä esimerkkinä viimeisin mielipidekirjoitukseni Vantaan sanomissa muutama vko sitten) Valtuusto ryhmämme teki tammikuussa esityksen, että Vantaa jatkaisi MEK-hanketta (loppuu 31.12.2021).

MEK- HANKE: “Yksi Myönteisen erityiskohtelun hankkeen toimenpiteistä on erityisnuorisotyön tuominen osaksi yläkoulua ja ammatillista koulutusta. Tavoitteena on tukea nuoria nivelvaiheessa ja ammatilliseen koulutukseen hakemisessa sekä opintojen loppuun suorittamisessa. Hankkeen rahoituksella on palkattu viisi työntekijää Varian toimipisteisiin ja kuusi työntekijää alueen yläkouluille. Yläkouluissa työskentelevät henkilöt tekevät puolet työajastaan kouluilla ja puolet alueellisessa nuorisotyössä. Hanke kestää vuoden 2021 loppuun asti ja erityisnuorisotyön osalta se muodostaa kokonaisuuden Keskeyttämisestä kohtaamiseen hankkeen kanssa”. Lainattu kaupungin sivuilta.

* Vaadin tasa-arvoa ammattikouluissa opiskelijoille: 
Tuntuu aivan käsittämättömältä, että esim. rakennusalan opiskelija saa työharjoittelussa ”palkaksi” vain kotimatkakorvauksen + ruokarahan, eli jos opiskelija on töissä yli 10km:n päässä, hän saa päivässä kotimatkakorvausta 2,71€ (Rakennusalan TES 2010) +8,50€ ruokarahaa= 11,21€/ päivä, kun AMK (ammattikorkeakoulu) opiskelija saa n.1500€ /kk ja TTK (Teknillinen korkeakoulu) opiskelija saa 1650€-2500€ kuukaudessa työharjoittelusta, melko reilua, eikö? 

* Lisätään vantaalaisten mahdollisuutta työskennellä omassa kotikaupungissa: Edelleen ajankohtainen asia!
Vantaalaisten työskentely-prosentti Vantaalla on vain 45%, kun se Helsingissä on 77%, Espoossa 50, Tampereella 80, Oulussa 88%, Turussa 77%, Lahdessa 75 ja Rovaniemellä peräti 91% (2014) Lähde: Kuntien infra kuntoon.

* KAIKKIA KIINNOSTAA; että olenko Vantaan Ratikan puolella tai vastaan. Olen puolella, toki sitä pitää tarkastella faktojen perusteilla – ei musta tuntuu perusteilla.

Suomi ja Vantaa on koronapandemian takia taloudellisesti ahdingossa, mutta niin Suomi kuin Vantaa elpyy rakentamalla. Rakentamiseen sijoitettu miljardi antaa työtä 13 000- 16 000 henkilölle. Hyvä esimerkki löytyy Helsingistä jossa Raide-Jokeri on lisännyt hurjasti asuntorakentamista radan varrelle, ja asunut tuo palveluita, päiväkoteja, kouluja yms. RAKENTAMINEN ON PARASTA ELVYTYSTÄ, se pitää pyörät pyörimässä!

VAIN ÄÄNESTÄMÄLLÄ VOIT VAIKUTTAA!

Kuntavaali terveisin

Jari Jääskeläinen

Luottamusmies / kirvesmies

Kaupunginvaltuutettu, ympäristölautakunnan ja 

sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän varapj.

Rakennusliiton hallituksen ja SAK:n edustajiston jäsen

Helsingin Kirvesmiesten ja YIT Suomi Oy:n pääkaupunkiseuden luottamusmies

Jari Jääskeläinen – Vaalitili: FI71 5720 1020 2507 97

gsm. 050-350 5006 (koti) 040-8644 344 (työ)

563 ääntä eduskuntavaaleissa oli enemmän kuin mitä odotin. Kiitos kaikille!

0

Eduskuntavaaliehdokas 330 Uudeltamaalta esittäytyy.

0

Olen paljasjalkainen vantaalainen ja asunut Päiväkummussa vuodesta 1966 lähtien. Perheeseeni kuuluu kahden täysi-ikäisen lapsen lisäksi puolisoni (lastentarhanopettaja) ja bostoninterrieri. Vanhempani muuttivat Vantaalle työn perässä Pielavedeltä ja Rautalammelta.

Äitini oli ammattisiivooja ja isäni oli metallimies. Hän perusti metallialan yrityksen, jonka ensimmäiset tilat sijaitsivat Päiväkummussa kotimme autotallissa. Kävin ala-asteen Päiväkummun koulussa ja yläasteen Koivukylän koulussa.

Koivukylän yläasteen jälkeen menin rakennusalan ammattikouluun Helsingin Vallilaan(1982-83). Itse lähdin rakennusalalle, koska rakentaminen kiinnosti jo pienestä pojasta lähtien ja olinhan kasvanut kolmen rakentaja -enoni naapurissa. Monissa talonrakennustalkoissa olleena minulle lankesi yleensä se “vaativin ja tärkein” rooli eli naulojen repiminen laudoista ja niiden oikaisu. Silloin kaikki materiaali käytettiin moneen kertaan, eikä mitään käyttökelpoista heitetty pois. 

Ammattikoulun ja armeijan (Korian Pieneerpataljoonassa, sotilasarvoltani olen kersantti) jälkeen olenkin työskennellyt rakennusalalla kokoikäni kirvesmiehenä, mittakirvesmiehenä ja nykyisin pääluottamusmiehenä (2001-2019).

 Työssäni pääluottamusmiehenä kiinnostuin enemmän työelämän sääntöjen ja työntekijöiden aseman puolustamista ja parantamisesta, siksi varmaankin olen Rakennusliiton hallituksessa, sekä SAK:n edustajistossa.

Me työntekijät tarvitsemme vahvan ammattiyhdistysliikkeen joka puolustaa yhdessä niin työntekijöitä, kuin työttömiä, kuin opiskelijoita ja eläkeläisiäkin. Jokaisesta on pidettävä huolta elämän kaikissa eri vaiheissa ja siihen pyrin toimiessani myös kaupunginvaltuutettuna ja näin toimin ollessani Opetuslautakunnanjäsenenä.

Teemani ovat:

  1. Aktiivimalli kumottava,  porkkanaa ei keppiä. Aktiivimalli on leikannut peräti 160 000 työttömältä 4,65% työttömyyskorvauksesta, vaikka KiKy:ssä (kilpailukykysopimuksessa) sovittiin, että lisäleikkauksia ei tule.
  2. Alipalkkaus kriminalisoitava: Tälläkin hetkellä varsinkin ulkomaalaisille työntekijöille ei makseta sitä mitä TES:n (työehtosopimus) mukaan kuuluisi maksaa ja tästä ei seuraa työnantajalle mitään sanktiota ellei kyseessä ole kiskonnantapainen työsyrjintä.
  3. Yleisitovuus ja samoin saatavuusharkinta on säilytettävä. Näiden poisto tekisi esim rakennusalalle sen, että Suomalaisia rakentajia ei olisi työmailta viiden vuoden kuluttua löytyisi. Esimerkiksi ruotsissa on jo  kahdet työmarkkinat. Tukholmassa työskentelevät ruotsalaiset kirvesmiehet saavat (2015) 17€/h, mutta puolalaiset 7€/h. Kenen etu kahdet työmarkkinat on?
  4. Rakennusalan veronumerokäytäntö yleiseen käyttöön: Tämä helppo ja halpa toteuttaa ja se on todistettavasti tunut valtiolle lisää vero tuloja.
  5. Ammatillisen koulutuksen resurssit turvattava: Ammattilinen koulutus lähentelee heitteelle jättöä, tunnit on minimissä itsenäinen opiskelu lisääntyy –koulutus jätetty yritysten tehtäväksi ilman, että yrityksiä taloudellisesti siinä kannustettaisiin ja tämä näkyy harjoittelupaikkojen puutteena. Ja tämä näkyy suoraan keskeytyksissä. On muistettava, että Kokoomus on ainoa puolueena ollut leikkaamassa peräti 2 miljardia koulutuksesta, vaikka kuinka koulutuslupauksia tehtiin!
  6. Jokaiseen kuntaan perustettava sisäilma-asioiden neuvottelukunta: Olen itse Vantaalla Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen. Me olemme saaneet useita parannuksia, jotka ovat parantaneet oppilaiden kuin henkilökunnankin työskentelyoloja ja näin vähentänyt sisäilmasta johtuvia oireita ja sairauksia.
  7. Haamuhoitajat pois päiväkodeista kuin vanhusten hoidosta, molemmissa määräyksiä kierretään. Sain viime keväänä tilaisuuden haastatella ja useampi kodinhoitaja ja osa heistä piti päiväkirjaa omista työpäivistään muutamasta viikosta aina muutamaan kuukauteen asti. Sitä ei uskoisi jos sitä ei itse kuulisi, että kodin hoitajille saattoi olla asiakaskäyntejä yhden työvuoron aikan 22-25. Silloin ei tarvitse ihmetellä iltapäivälehtien otsikoita- vanhukset ovat heitteillä ja tähän tulee tehdä muutos.

Äänestämällä numeroa 330 Uudeltamaalta, äänesi menee lyhentämättömänä ihmisten perustarpeiden ja työolojen parantamiseen.

Sloganini on “Tulevaisuutta rakentaen, ihmisistä välittäen”. Ja tästä pidetään kiinni!

 

Rakentaja- lehti (paperiversio) maaliskuu 2019

0

Ikä 52 – Koulutus: ammattikoulu (EAT)

”Harrastus”: Kuntapäättäjänä toimiminen, eli kaupunginvaltuutettu ja sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen (joka toimii kaupungin hallituksen alaisuudessa) ja koiran kanssa ulkoilu.

 

Itse kiinnostuin rakentamiseen jo pienenä poikana, kun perheeni lisäksi kolme enoani rakensivat talonsa samaan aikaan 70-luvulla, kuin vanhempani ja vielä saman kadunvarteen Vantaalle. Yksi enoista oli putkimies, yksi kirvesmies, yksi muurari ja isäni oli metallimies. Siinä sitten monissa talkoissa opin monen sorttista työtä ja nuorellehan tarjottiin niitä ”vaativimpia” töitä mm. naulojen repimistä laudoista ja niiden oikaisemista

 

Peruskoulun käytyäni menin Vallilan ammattikouluun, joka silloin oli 2-vuotinen, joista toinen vuosi oltiin osittain työmaalla, työmaana oli tuolloin Graniittitalo Helsingin Kampissa. Tuolla työmaalla ja vastuulla mitä sain oli tuolloin iso merkitys. Toimin tuolloin mittamiehen ns. nollapäänä ja sitten kesäloman kynnyksellä mittamiehelle sattui virhe mittauksissa, ei paha vain 13mm, sillä oli hotellin käytävien seiniin kosmeettinen vaikutus, kun käytäväien pitkiin seiniin tuli ylimääräisiä saumoja. Se oli liikaa mittamiehelle ja hän otti lopputilin. Kesälomalta tullessani takaisin töihin mestari sitten kysyi, ”pystyisikö sinä jatkamaan mittaamista ja jäi kaverilta kesken?” sanoi että kokeillaan ainakin. Siitä lähtien sitten pääosin toimin mittamiehenä. Sotilasarvoltani olen pioneeri kersantti.

 

Pääluottamusmieheksi YIT:lle minut valittiin 2002, Rakennusliiton hallitukseen (oisko ollut 2011) ja SAK;n edustajistossa työskentely on todella tärkeää, siellä olen pystynyt vaikuttamaan suoraan SAK:n virallisiin kantoihin mm TTIP:hen, sekä eläkeläisten puolustamiseen. Olen ehdoll, nyt kolmatta kertaa vasemmistoliiton listoilla – nykyhallituksen politiikan suututtamana.

–        Mitä enemmän tätä työntekijöiden kyykyttämistä on seurannut, niin tuntuu, että on jokaisen rakentajan kansalaisvelvollisuus tehdä voitavansa nykypolitiikan muuttamiseksi. Muuten menee seuraavaksi yleissitovuus ja sillä olisi karmeat vaikutukset ”pelikenttään” Suomessa ei ole minimi palkkaa – Saksaan on minimipalkaksi 8,5€, mutta suomessa jokainen sitten joutuisi itse sopimaan palkkansa ja kun rajat on auki, niin huono siinä olisi sitten kilpailla nykyisillä palkoilla.

 

Työttömien aktiivimalli on hyvä esimerkki siitä, että aina ammattiyhdistysliikekään ei ole ollut ajan tasalla poliittisen edunvalvonnan suhteen. Aktiivimalli kakkonen oli yllättää myös SAK:n viime talvena, mutta onneksi AY-aktiivien lähetystö muutti lopputuloksen ja aktiivimallin tiukennukset kaadettiin.

–        Joukkuepelillä tässä on mentävä. Politiikassa kukaan ei yksin saa muutosta aikaan, mutta yhdessä olemme vahvoja. Alipalkkauksen kriminalisointi on edelleen tärkeä tavoite. Alihankintaketjuihin piiotetaan yrityksiä, jotka maksavat ammattimiehille 5-6 euron tuntipalkkoja, sen pelin on loputtava.

 

Maan hallitus puhuu paljon nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, mutta ajaa samaan aikaan alas ammatillista koulutusta. Entisenä Amislaisena ja siellä paljon vierailleena olen joutunut puolustamaan ammattikouluja. Ja tammikuussa jätinkin valtuustoaloitteen rakennusalan neuvottelukunnan säilyttämisen puolesta, jota myös Matti Harjuniemi tuki, tukensa ilmaisi myös Rakennusteollisuus RT.n piiriasiamies Ahti Niskanen.

 

Myös harmaa talous on laitettava kuriin.

–        Veronumerokäytäntö tulisi ulottaa kaikille aloille ja lopettaa kaiken maailman hallintarekisterien ja vakuutuskuorien tuominen veronkiertoa helpottamaan. Harmaan talouden ehkäiseminen tehostuu, kun tulot saadaan mahdollisimman läpinäkyviksi.

Tärkein asia huhtikuun eduskuntavaaleissa on, että rakentajat lähtevät äänestämään.

–        Ennen kaikkea vetoan, että kaikki rakentajat lähtevät äänestämään ehdokkaita, jotka puolustavat työelämän pelisääntöjä, eivätkä äänestä vain yhden asian eli maahanmuuton vastustamisen varassa ratsastavaa puoluetta, muuten meidät hukka perii! Terveisin ”ikuinen Raksanuori”

 

Esittelyni Rakentaja-lehdessä tammikuu 2019

0

Ikä 52 – Koulutus: ammattikoulu (EAT)

”Harrastus”: Kuntapäättäjänä toimiminen, eli kaupunginvaltuutettu ja sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen (joka toimii kaupungin hallituksen alaisuudessa) ja koiran kanssa ulkoilu.

 

Pääluottamusmies, Rakennusliiton hallituksen ja SAK;n edustajiston jäsen Jari Jääskeläinen Vantaalta lähtee eduskuntavaaliehdokkaaksi kolmatta kertaa, nykyhallituksen politiikan suututtamana. Jääskeläinen on Vasemmistoliiton listalla.

–        Mitä enemmän tätä työntekijöiden kyykyttämistä on seurannut, niin tuntuu, että on jokaisen rakentajan kansalaisvelvollisuus tehdä voitavansa nykypolitiikan muuttamiseksi. Muuten menee seuraavaksi yleissitovuus ja muut palkansaajille keskeisimmät edunvalvonnan mahdollistajat, Jääskeläinen tykittää.

Työttömien aktiivimalli on Jari Jääskeläisen mukaan hyvä esimerkki siitä, että aina ammattiyhdistysliikekään ei ole ollut ajan tasalla poliittisen edunvalvonnan suhteen. Aktiivimalli kakkonen oli yllättää myös SAK:n viime talvena, mutta onneksi lopputulos oli viime kevään mittaan hyvä, eli aktiivimallin tiukennukset kaadettiin.

–        Joukkuepelillä tässä on mentävä. Politiikassa kukaan ei yksin saa muutosta aikaan, mutta yhdessä olemme vahvoja. Alipalkkauksen kriminalisointi on edelleen tärkeä tavoite. Alihankintaketjuihin piiotetaan yrityksiä, jotka maksavat ammattimiehille 5-6 euron tuntipalkkoja, sen pelin on loputtava.

Maan hallitus puhuu paljon nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, mutta ajaa samaan aikaan alas ammatillista koulutusta. Jääskeläinen puhuu lämpimästi kunnallisten ammatillisten neuvottelukuntien puolesta. Myös harmaa talous on laitettava kuriin.

–        Veronumerokäytäntö tulisi ulottaa kaikille aloille ja lopettaa kaiken maailman hallintarekisterien ja vakuutuskuorien tuominen veronkiertoa helpottamaan. Harmaan talouden ehkäiseminen tehostuu, kun tulot saadaan mahdollisimman läpinäkyviksi.

Tärkein asia huhtikuun eduskuntavaaleissa on, että palkansaajat yleensä ja rakentajat erityisesti lähtevät äänestämään.

–        Ennen kaikkea vetoan, että kaikki rakentajat lähtevät äänestämään ehdokkaita, jotka puolustavat työelämän pelisääntöjä, eivätkä äänestä vain yhden asian eli maahanmuuton vastustamisen varassa ratsastavaa puoluetta, Jääskeläinen (ikuinen Raksanuori) painottaa.

 

 

 

Kiitos Saku Timonen hyvästä kirjoituksesta!

0

25.3.2019 APU / Uunipankkopoika Saku Timosen blogi alla.

Tuliko yllätyksenä?

Kun Soldiers of Odin -pusakkaan pukeutunut mies yritti lyödä ulkoministeri Timo Soinia, niin poliitikot laidasta laitaan järkyttyivät. Väkivaltaisen äärioikeiston muodostaman poliittisen väkivallan uhka konkretisoitui tavalla, joka tuli ilmeisen yllätyksenä Soinin lisäksi monille muille poliitikoille.

Minulle ja monille muille asiasta jo kauan sitten varoitelleelle ei tullut yllätyksenä, vaan tapaus oli ihan luonnollinen seuraamus vuosia jatkuneesta väkivaltaan yllyttämisestä. Meitä kehityksestä varoitelleita on vähätelty ja sanottu toiseksi ääripääksi, ja tolkun ihmiset ovat vaatineet käymään dialogia. Ihan sen takia ensimmäinen avoimen ilkeä ajatukseni oli, että nyt tuli tolkun ihmisille sitä kaivattua dialogia.

Tuollaistahan se dialogi on ollut. En nyt halua muistella mitä kaikkea olen itse saanut kokea ja miten raivostuttavaa on ollut, kun saamiani tappouhkauksia on vähätelty ja sanottu minun itse niitä tilanneen. En halua muistella miltä tuntuu, kun jopa hyvät kaverit ovat sanoneet moponi keulivan pahasti. Ei meillä oikeasti ole mitään väkivaltaista äärioikeistoa, vaan pelkästään kourallinen jotain natsilarppajia, joista ei tarvitse välittää.

Kun Soldiers of Odin alkoi järjestää katupartiointia, niin päättäjät ja viranomaiset olivat asiasta täysin kuutamolla. Pääministeri Juha Sipilä rinnasti toiminnan lasten kuljettamiseen harrastuksiin, ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen piti toimintaa kannatettavana vapaaehtoistyönä. Silloinen oikeusministeri Jari Lindstöm sanoi, että eihän siinä mitään, että ulkona liikutaan. Voitte palauttaa nämä lausunnot mieleen täältä.

Siinäpä oli sitä tolkun ihmisten vähättelevää retoriikkaa kerrakseen, ja nyt nähtiin välinpitämättömyyden ja hyssyttelyn seuraukset. Onneksi turvamiehet olivat valppaina eikä hyökkääjä päässyt toteutamaan aikeitaan. Onneksi viimeinkin päättäjät ovat havahtuneet, kun oma turvallisuus alkaa olla konkreettisessa vaarassa. Toivottavasti nyt päästään käsiksi juurisyyhyn, joka on väkivaltaan yllyttävä vihapuhe ja sen kitkeminen.

Tosin ei siltä vaikuta, sillä ainakin Turussa kansallissosialistinen Pohjoismainen Vastarintaliike on seissyt lippuineen vaaliehdokkaiden keskellä ja jakanut väärennettyä vaalimateriaalia. Poliisin mukaan he olivat liikkeellä ulkoilumielessä. Perussuomalaisten vaalivideo sisältää poliittista väkivaltaa ja yhden murhan.

Sanat johtavat tekoihin, vaikka sitä ei haluta uskoa. Aina löytyy joku yllytyshullu, joka ottaa sanat todesta ja toimii. Kun näitä yllytyshulluja on riittävän paljon koolla, niin heistä muodostuu väkivaltaan valmis joukko. Silloin ei kukaan heidän kanssaan eri mieltä oleva ole enää turvassa.

Sen jälkeen herääminen todellisuuteen on vielä kamalampaa kuin eilen.

Puheeni SAK:n liittohallintojen yhteiskokouksessa

0

Ohessa perjantain (5.10) puheeni SAK:n yhteisseminaarissa, Paasitornissa.

Arvoisat puheenjohtajat, liittovaltuustojen ja liittohallituksen väki.

Tämä on toinen kerta tämän vuoden aikana, kun olen puhumassa täällä ja aiheen me tiedämmekin.
Hallitukselle, EK:lle kuin Suomen yrittäjille ei mene kalloon, ja en tiedä onko kuulossa vika- vai itse vastaanottolaitteessa, mutta me paljon parjattu AY-VÄKI emme me vastusta heidän sanelupolitiikkaa meidän oman edun takia- VAAN aivan tavallisten duunareiden takia.


Me emme suostu olemaan päähänpotikttuja pelinappuloita, vaan pelinrakentajia jos hallitus sitä haluaa. Yhdessä kolmikantaisesti!
Tällä kolmi-kannalla en tarkoita hallitusta, EK:ta ja Suomen yrittäjiä. Vaan aitoja neuvotteluja irtisanomislaista työmarkkina järjästöjen kesken – aina päätökseen asti, ilman että hallitus tuo aseen ohimolle -pakkolailla uhkaillen!


Hallituspuolue KOKOOMUKSEN ja Suomen yrittäjien unelma YLEISSITOVUUDEN poistamisesta annettiin AJATUSHAUTOMO LIBERAN likaiseksi työksi, koska sen poistaminen sattuisi isosti myös KOKOOMUKSEN omiin jäseniin!
EIKÄ meidän tule unohtaa hallituksen esitystä KIRJANPITO vapauden tuomista pieniin yrityksiin – näinhän sitä HARMAATA taloutta torjutaan – oma etu edellä!


Ja lopuksi: Jos Sipilän hallituksen vastaanottolaitteessa on vikaa, niin sanotaan se SELKOKIELISTEN UUTISTEN TAPAAN:

Nyt …. riitti …. tää … on … #viimeinenniitti !
Kiitos – pysytään vahvana!

 

Jari Jääskeläinen
Rakennusliitto 5.10.2018

Ammattikoululaisten ja rakennusalan laadun puolesta!

0

90–luvulla alkoi #rakennusala ‘n hulluvuodet, #työvoima ‘a tuotii mielinmäärin, ei välitetty oliko #lähetettytyöntekijä selvä vai ei, riitti kun sai halvalla ja alankoulutuksesta ei ollut tietoakaan. Laatuunkaan ei juuri kiinnitetty huomiota. Muistan kun Vuosaaressa #laivanrakentaja ‘t liimasivat laattoja lattiaan paperi puoli edellä. Siivooja sitten ihmetteli, kun mosaiikit kilisi imurinletkussa säiliöön. Nykään on aivan käsittämätöntä, että mm. #suomenyrittäjät haluavat tämän rakentamisen “laatuajan” palaavan, eräs toimi millä he sitä yrittävät on #yleissitovuus ‘den poisto ja se takuuvarmasti poistaisi myös laadun lopullisesti! Rakennusalan Ammattilainen syntyy laadukkaassa #ammattikoulu ‘ssa, jossa on huolehdittu riittävästä opetuksesta ja yrityksissä jossa on panostettu riittävästi #työpaikkaohjaaja ‘jien koulutukseen. #amisreformi tehtiinkö se nuorten hyväksi? Ei todellakaan sillä haettiin vain ja ainoastaan säästöjä – #NuoriSuomi kiittää ja #yhteiskunta kuittaa.

Kasvisruoka keskustelusta tulikin mieleen…..

0

Tuli mieleen esimerkki pakottamisesta. Itse olin Vantaan Rekolassa päiväkodissa 70- luvun alussa. Isäni vei aina töihin mennessään ovelle odottamaan päiväkodin aukeamista (ei toki pakkasella) siellä oli toinenkin poika venaamassa samaan tapaan. Mutta ruokailu oli se juttu mikä parhaiten jäi mieleen. Lautanen piti syödä tyhjäksi, ennen ei noustu pöydöstä. Yhtenäkertana oli ruuan lisukkeena punajuurta ja siitähän minä en tykännyt. Sitten siinä istuin lautasen ääressä tovin ja pääsin pöydästä kun lautanen oli tyhjä. Kotona äitini ihmetteli ja kysyi, että olenko loukannut itseäni, kun alushousuni (vaaleansiniset pitkät puuvillaa) oli kämmenen kokoinen punainen laikku. En, en ollut loukannut itseäni – vaan olin tunkenut punajuuret taskuuni, jotta pääsin pois ruokapöydästä.

Haastatteluni Kauppalehdessä koskien ammatillista koulutusta.

0

Version:1.0 StartHTML:000000287 EndHTML:000036227 StartFragment:000026159 EndFragment:000036153 StartSelection:000026159 EndSelection:000036123 SourceURL:https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yitn-paaluottamusmies-kylma-rinki-siina-on–etteivat-nuoret-joutuisi-tuuliajolle/TeX7JQVXYIT:n pääluottamusmies rakennusalan harjoittelukysymyksestä: “Kylmä rinki siinä on, etteivät nuoret joutuisi tuuliajolle” | Kauppalehti

YIT:n pääluottamusmies rakennusalan harjoittelukysymyksestä: "Kylmä rinki siinä on, etteivät nuoret joutuisi tuuliajolle"

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Kuva: Heikki Westergård

"Yrittäjän kynnys on varmasti kova ottaa 2-4 harjoittelijaa, jos heistä ei minkäänlaista kompensaatiota tule", sanoo YIT Rakennuksen pääluottamusmies Jari Jääskeläinen.

Rakennusalan koulutus uudistuu. Yli puolet koulutuksesta on määrä järjestää yrityksissä. Käytännössä käynnissä on jatkuva haku ja opiskelija voi nyt suunnitella opintojen rakenteen itse. Alaa huolettaa harjoittelupaikkojen ja pätevien ohjaajien riittävyys.

YIT Rakennuksen pääluottamusmies Jari Jääskeläinen kertoo, että yhtiö jatkaa omaa YIT Polku -koulutusohjelmaansa entisellään.

"Ohjelmassa on sama noin 40 ohjaajan miehitys. Syksyllä vasta nähdään todellinen ohjaajien tarve. Yrityksiin tulevien opiskelijoiden harjoittelun kesto pitenee, koska näytöt tehdään työmailla", Jääskeläinen sanoo.

Rinnakkaiset opintomuodot, oppi- ja koulutussopimus, hakevat vasta muotoaan. Koulutussopimuksessa opiskelija ei saa palkkaa, kun oppisopimuksessa taas saa.

Jääskeläinen kertoo, että kuuden kaupungin kokonaistyöaikapilotin johdosta lukukausi voi alkaa 1. elokuuta ja päättyä 31. heinäkuuta, joten opiskelija voi kesällä suorittaa näyttöjä.

"Tuntuu hölmöltä, että kesällä pystyisi suorittamaan näyttöjä, mutta opiskelija ei saisi palkkaa. Mikä kesätyön merkitys siinä sitten olisi? Joka kuukausi valmistuu oppilaita. Ovatko koulujen päättäjäiset katoavaa kansanperinnettä", Jääskeläinen pohtii.

YIT maksaa ohjaajalle tuntipalkan lisää. Jääskeläisen mielestä on erikoista, jos yritykset eivät saa mitään koulutuskorvausta.

"Yrittäjän kynnys on varmasti kova ottaa 2-4 harjoittelijaa, jos heistä ei minkäänlaista kompensaatiota tule. Vähän kylmä rinki siinä on, etteivät nuoret joutuisi tuuliajolle", Jääskeläinen sanoo.

Myös vastuukysymykset mietityttävät Jääskeläistä.

"Jos ammattikoululaiset rakentavat omakotitaloja omana työnään harjoittelupaikan puutteessa, niin entäs sitten? Jos siitä löytyy ongelmia syystä tai toisesta, kuka korvaa ja mitä."

Jääskeläinen toivoo, että oppilaat, opettajat ja työmaat antaisivat palautetta enemmän ja ajoissa, kun asioihin voi vielä harjoitteluaikana puuttua.

"Olen viiden vuoden aikana saanut YIT:n palauteboksin kautta ainoastaan yhden palautteen, mutta se oli todella hyvä. En tiedä vaikka kirjailija olisi pojasta tullut", Jääskeläinen sanoo.

(Kopiotu Kauppalehdestä 1.8.2018)

Go to Top