Ikä 52 – Koulutus: ammattikoulu (EAT)

”Harrastus”: Kuntapäättäjänä toimiminen, eli kaupunginvaltuutettu ja sisäilma-asioiden neuvottelukunnan jäsen (joka toimii kaupungin hallituksen alaisuudessa) ja koiran kanssa ulkoilu.

 

Itse kiinnostuin rakentamiseen jo pienenä poikana, kun perheeni lisäksi kolme enoani rakensivat talonsa samaan aikaan 70-luvulla, kuin vanhempani ja vielä saman kadunvarteen Vantaalle. Yksi enoista oli putkimies, yksi kirvesmies, yksi muurari ja isäni oli metallimies. Siinä sitten monissa talkoissa opin monen sorttista työtä ja nuorellehan tarjottiin niitä ”vaativimpia” töitä mm. naulojen repimistä laudoista ja niiden oikaisemista

 

Peruskoulun käytyäni menin Vallilan ammattikouluun, joka silloin oli 2-vuotinen, joista toinen vuosi oltiin osittain työmaalla, työmaana oli tuolloin Graniittitalo Helsingin Kampissa. Tuolla työmaalla ja vastuulla mitä sain oli tuolloin iso merkitys. Toimin tuolloin mittamiehen ns. nollapäänä ja sitten kesäloman kynnyksellä mittamiehelle sattui virhe mittauksissa, ei paha vain 13mm, sillä oli hotellin käytävien seiniin kosmeettinen vaikutus, kun käytäväien pitkiin seiniin tuli ylimääräisiä saumoja. Se oli liikaa mittamiehelle ja hän otti lopputilin. Kesälomalta tullessani takaisin töihin mestari sitten kysyi, ”pystyisikö sinä jatkamaan mittaamista ja jäi kaverilta kesken?” sanoi että kokeillaan ainakin. Siitä lähtien sitten pääosin toimin mittamiehenä. Sotilasarvoltani olen pioneeri kersantti.

 

Pääluottamusmieheksi YIT:lle minut valittiin 2002, Rakennusliiton hallitukseen (oisko ollut 2011) ja SAK;n edustajistossa työskentely on todella tärkeää, siellä olen pystynyt vaikuttamaan suoraan SAK:n virallisiin kantoihin mm TTIP:hen, sekä eläkeläisten puolustamiseen. Olen ehdoll, nyt kolmatta kertaa vasemmistoliiton listoilla – nykyhallituksen politiikan suututtamana.

–        Mitä enemmän tätä työntekijöiden kyykyttämistä on seurannut, niin tuntuu, että on jokaisen rakentajan kansalaisvelvollisuus tehdä voitavansa nykypolitiikan muuttamiseksi. Muuten menee seuraavaksi yleissitovuus ja sillä olisi karmeat vaikutukset ”pelikenttään” Suomessa ei ole minimi palkkaa – Saksaan on minimipalkaksi 8,5€, mutta suomessa jokainen sitten joutuisi itse sopimaan palkkansa ja kun rajat on auki, niin huono siinä olisi sitten kilpailla nykyisillä palkoilla.

 

Työttömien aktiivimalli on hyvä esimerkki siitä, että aina ammattiyhdistysliikekään ei ole ollut ajan tasalla poliittisen edunvalvonnan suhteen. Aktiivimalli kakkonen oli yllättää myös SAK:n viime talvena, mutta onneksi AY-aktiivien lähetystö muutti lopputuloksen ja aktiivimallin tiukennukset kaadettiin.

–        Joukkuepelillä tässä on mentävä. Politiikassa kukaan ei yksin saa muutosta aikaan, mutta yhdessä olemme vahvoja. Alipalkkauksen kriminalisointi on edelleen tärkeä tavoite. Alihankintaketjuihin piiotetaan yrityksiä, jotka maksavat ammattimiehille 5-6 euron tuntipalkkoja, sen pelin on loputtava.

 

Maan hallitus puhuu paljon nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, mutta ajaa samaan aikaan alas ammatillista koulutusta. Entisenä Amislaisena ja siellä paljon vierailleena olen joutunut puolustamaan ammattikouluja. Ja tammikuussa jätinkin valtuustoaloitteen rakennusalan neuvottelukunnan säilyttämisen puolesta, jota myös Matti Harjuniemi tuki, tukensa ilmaisi myös Rakennusteollisuus RT.n piiriasiamies Ahti Niskanen.

 

Myös harmaa talous on laitettava kuriin.

–        Veronumerokäytäntö tulisi ulottaa kaikille aloille ja lopettaa kaiken maailman hallintarekisterien ja vakuutuskuorien tuominen veronkiertoa helpottamaan. Harmaan talouden ehkäiseminen tehostuu, kun tulot saadaan mahdollisimman läpinäkyviksi.

Tärkein asia huhtikuun eduskuntavaaleissa on, että rakentajat lähtevät äänestämään.

–        Ennen kaikkea vetoan, että kaikki rakentajat lähtevät äänestämään ehdokkaita, jotka puolustavat työelämän pelisääntöjä, eivätkä äänestä vain yhden asian eli maahanmuuton vastustamisen varassa ratsastavaa puoluetta, muuten meidät hukka perii! Terveisin ”ikuinen Raksanuori”