Suuria pelkoja ja odotuksia – tästä on kyse salaperäisessä kauppasopimuksessa
Voiko yhdysvaltalainen yritys hakea Suomelta jättikorvauksia? EU:n ja Yhdysvaltain välisissä vapaakauppaneuvotteluissa pelissä on lähes puolet maailmankaupasta.

Valtio voi löytää itsensä käräjiltä
Vapaakauppaneuvotteluissa käytetään mallina jo olemassa olevia investointisuojasopimuksia. Niiden puitteissa välimiesoikeudet ovat käsitelleet satamäärin sijoittajien ja valtioiden välisiä kiistoja. Alla tunnetuimpia tapauksia sekä kaksi kuvitteellista.

Kuvitteellisia tapauksia:

Fantastialainen Kuokka & Lapio vastaan Suomi?

Fantastialainen kaivosalan yritys kiinnostuu Suomen maaperässä olevista jalometalleista ja päättää sijoittaa Suomeen. Kuokka & Lapio saa tarvittavat luvat maaperän kartoittamiseen eli kullan etsintään. Alueen asukkaat eivät kuitenkaan halua kaivosta lähelleen – vaikkapa siitä syystä, että pelkäävät pohjaveden saastumista. Lisäksi Suomen ympäristölait olivat kiristyneet muun muassa Talvivaarassa esiintyneiden ongelmien takia, joten ympäristölupa kaivostoiminnan aloittamiseen jäi Kuokka & Lapiolta saamatta. Kuokka & Lapio haastaakin Suomen valtion oikeuteen menetetyistä sijoituksista ja saamatta jääneestä tuotosta. Epäreilun kohtelun takia yhtiö vaatii Suomen valtiolta jättikorvauksia. Jos välimiestuomioistuin katsoo näin tapahtuneen, lasku lankeaa. Meille suomalaisille veronmaksajille.

Fantastialainen Lappu & Laastari vastaan Suomi?

Suomessa toimii runsaasti yksityisiä lääkäriasemia. Ulkomaisessa omistuksessa oleva terveydenhoitoalan yritys Lappu & Laastari haluaa Suomen markkinoille. Yhtiö ilmoittaa itsensä suomalaiseen kaupparekisteriin ja hakee viranomaisilta tarvittavat luvat. Yhtiö avaa useita lääkäriasemia ympäri Suomea. Kaikki sujuu kivasti ja varsinkin sellaisia asiakkaita riittää, joilla on yksityinen sairauskuluvakuutus, mikä mahdollistaa nopean hoitoon pääsyn ja sekä erikoislääkäreiden palvelut. Sitten Suomen hallitus muuttaakin jostain syystä sairauskuluvakuutusta koskevaa lakia. Lappu & Laastari kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi ja laskee menettävänsä huimia tuloja. Lappu & Laastari vaatii Suomen valtiolta miljoonakorvauksia. Ja taas suomalainen veronmaksaja kaivaa kuvettaan. Slovakiassa näin on jo käynyt. Lasku oli 29,5 miljoonaa euroa.

Aitoja tapauksia:

Ruotsalainen Vattenfall vastaan Hampurin kaupunki ja Saksa

Ruotsalainen Vattenfall on yksi Euroopan suurimmista sähköntuottajista ja suurin lämmöntuottaja. Vattenfall rakensi 2000-luvulla Hampuriin Moosburgin hiilivoimalaa Elbe-joen varrelle. Yhtiö oli saanut Hampurin kaupungilta ehdollisen rakennusluvan. Ympäristöviranomaisten asettamat vaatimukset vesi- ja päästöluville olivat kuitenkin niin tiukat, että ne tekivät Vattenfallin mukaan koko sijoitusprojektista mahdottoman toteuttaa. Vattenfall oli kuitenkin jo investoinut projektiin. Vuonna 2009 Vattenfall vaati Hampurin kaupungilta sopimusrikkomuksen takia 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 Hampuri lievensi ympäristöviranomaisten vaatimuksia yhtiön hyväksi. Muutamaa vuotta myöhemmin ilmeni uusia ympäristöongelmia ja kädenvääntö jatkuu.

Toukokuussa 2012 Vattenfall haastoi Saksan valtion uudemman kerran: tällä kertaa syynä on Saksan päätös luopua ydinvoimasta Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Vattenfallin uskotaan hakevan Saksalta yli 700 miljoonan euron korvauksia menetetyistä tuloista, jotka Krümmelin ja Brunsbüttelin ydinvoimaloiden sulkeminen aiheuttaa. Saksan MEP Ska Keller kertoo Yle Uutisille, että Vattenfall olisi vaatimassa Saksalta jopa 3,7 miljardia. Käsittely on kesken.

Phillip Morris Asia vastaan Australia

Australia kiristi tupakkalakiaan joulukuussa 2011. Sen mukaan tupakkatuotteissa tai -askeissa ei muun muassa saa näkyä valmistajan logoa, eikä mainostekstejä. Lisäksi laki rajoittaa pakkausten värejä, kokoa, muotoa ja materiaalia, sekä eri merkkien tai laatujen kirjoitusasua. Yhdysvaltalainen tupakkayritys Phillip Morris Internationalin Aasian osasto ilmoitti Australialle marraskuussa 2011, että valtio oli rikkonut niin kutsuttua Hongkong-sopimusta. Phillip Morris Asia katsoo muun muassa, että Australian tupakkalaki on epäreilu ja syrjivä, eikä takaa sovittua oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua yhtiön tuotteille. Lisäksi yhtiö katsoo, että sen tekemät sijoitukset ovat menettäneet Hongkongin sopimuksessa mainitun täyden suojan ja turvallisuuden. Yhtiö vaatii Australialta korvauksia menetetyistä tuloista (yhtiön oman arvion mukaan kyse on jopa miljardeista Australian dollareista), jotka lakimuutos aiheuttaa. Käsittely on kesken. Samanlainen kanne on vireillä myös Uruguayta vastaan – samoista syistä.

Phillip Morris International tutkii parhaillaan EU:n suunnitteleman mentolitupakan kieltävän tupakkatuotedirektiivin laillisuutta.

Ranskalainen Veolia vastaan Egypti

Ranskalainen monikansallinen yritys veti vuonna 2012 Egyptin valtion oikeuteen, koska maan julkisen sektorin työntekijöiden minimipalkka nostettiin 400 Egyptin punnasta (noin 43 euroa) 700:ään (noin 76 euroa). Veolian mielestä korotus oli liian korkea. Muun muassa tästä syystä Egyptin uusi työlainsäädäntö rikkoi Veolian mielestä Aleksandrian kaupungin julkisen ja yksityisen sektorin jätehuoltoa koskevan kumppanuussopimuksen sitoumuksia. Käsittely on kesken.

Kanadalainen Infinito Gold Ltd. vastaan Costa Rica

Costa Rican presidentti myönsi vuonna 2008 kanadalaiselle kaivosyritykselle Infinito Gold Ltd.:lle tarvittavat luvat kultakaivoksen perustamiseen ja kehittämiseen. Ympäristöselvitykset kaivostoiminnan seurauksista olivat vielä kesken. Vuonna 2010 Costa Rican valitustuomioistuin perui luvat lainvastaisina. Seuraavana vuonna Costa Rican korkein oikeus vahvisti päätöksen. Infinito Gold katsoi Costa Rican rikkoneen maiden välistä sopimusta ja vaati valtiolta korvausta Crucitasin alueelle vuosina 1993–2010 tehdyistä investoinneista. Yritys vaatii Costa Ricalta nyt 94 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria korkoineen sekä oikeudenkäyntikuluja. Alun perin yrityksen vaatima summa oli miljardi dollaria. Käsittely on kesken.

Ja voidaan olla varmoja siitä, että yhtään näistä edellä mainituista oikeisjutuista ei ratkea ennen kuin TTIP- sopimus on tehty, jottei TTIP:n vastustus lisäänny. JJ:n kommentti

Lähde:
Suuryhtiöiden valtakuntaKymmenen kysymystä

Näkökulma: Euroopan unioni ryhtyi läpinäkyväksi pakon edessä 10.11.2014

YLE:n Uutiset Ulkomaat 19.9.2014 klo 6:02 | päivitetty 10.11.2014 klo 14:56

Jutun tekijät YLE:stä

Jaana Kanninen
Johanna Numminen
Stina Tuominen
Anna-Maria Talvio
Ville Juutilainen