Arvostusta amiksille!

0

Arvostusta amiksille
Ammattikoulujen opiskelijat järjestivät mielenilmausmarssin Helsingissä 14.5. Ideana oli muistuttaa muun muassa lehdistöä siitä, että ammattiin valmistuvien nimiä ei julkaista keväisin mediassa siinä missä ylioppilaille omistetaan vuosittain sivukaupalla tilaa. Valmistuessaan paljon työtä vaatineista ammatillisen koulutuksen opinnoista jää moni nuori täysin vaille ansaitsemaansa kiitosta.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n organisoima marssi lähti matkaan Senaatintorilta ja sen päätepisteenä oli Sanomatalo.

SAKKI ry:n julkilausumassa todetaan, että ammattiin opiskelevat haluavat, että heitä arvostettaisiin yhtä paljon kuin muitakin opintonsa päättäviä. He haluavat nimensä ylioppilaiden nimien rinnalle.
– Heti peruskoulun loputtua meitä on alettu erotella tiettyyn yhteiskunnalliseen lokeroon valitsemamme koulutuspolun takia. Tämän on loputtava, SAKKI ry:n mielenilmauskutsussa todetaan.

Marssille osallistuneet Helsingin Roihuvuoren ammattioppilaitoksen leipurioppilaat ilmaisivat oman mielipiteensä siitä, miten heitä pitäisi valmistumisvaiheessa muistaa.
– Samalla tavalla kuin lukiolaisia! Heistä tehdään iso haloo ja heille annetaan lehdissä tilaa. Miksi me emme saa samanlaista arvostusta? Kaikkien pitäisi olla samanarvoisia. Me sentään valmistumme ammattiin ja tiedämme mitä haluamme. Lukioon mennään usein vain istumaan pulpettiin ja miettimään, mitä haluaisi tehdä isona.

Johanna Hellsten
(RL- Mestalla.fi)

Oma kommentti:
Vantaan Variassa on järjestetty useammanvuoden ajan työturvallisuuskilpailu rakennusalan opiskelijoille, mittaus tehdään rakennusalla käytössä olevalla TR- mittauksella.
Kilpailu on vakiinnuttanut paikkansa Varian rakennusalan opiskelijoiden keskuudessa ja väitänkin, että Varista valmistuvalla rakennusalan opskelijalla on paremmat “eväät” selvitä ehjin nahoin työmaalta toiselle. Voittaja luokan jokainen opiskelija saa ammattikäyttöön tarkoitetun vatupassin, jossa messinki-laatta jossa päiväys ja numerointi, nyt ensimmäisen passin saaja saa passin no. 70. Joaisen nuoren nimi ikuistetaan myös kiertopokaaliin Stanley Cupin tapaan. Meillä on muutaman kerran ollut lehden toimittaja matkassa, mutta päätös tilaisuuteen ei ole kukaan vaivautunut vaikka pyyntöjä heille on lähetetty (myös Vantaa Seutuun). Ylioppilaista kyllä riittää juttua, on toki hienoa saada valkolakki (ja kaikki kunnia myös heille) mutta missä on valmistuvan ammattikoululaisen sukulaiset ja tuttavat ja voidaankin kysyä onko juhlia kotona laisinkaan. Tuntuu suorastaan pahalta jos perheessä on useampi lapsi ja vain perheen valkolakin saajaa muistavat sukulaiset ja tuttavat.

Vaadinkin samanlaista arvostusta myös ammattikouluista valmistuville, sillä heissä on Suomen tulevaisuus- tekijöitä kaivataan ja heitä myös tullaan saamaan alalle, kun ensin aletaan arvostamaan heitä ja heidän työtään.
– JJ-

Uudella työpolitiikalla Suomi kasvuun-seminaari, Finlandia-talolla.

0

Työministeri Lauri Ihalaisen koolle kutsumassa Uudella työpolitiikalla Suomi kasvuun- seminaarissa keskusteltiin seuraaviin kysymysten pohjalta:

– Miten työ- ja elinkeinopolitiikan saumaton kumppanuus tukee Suomen kasvua, kilpailukykyä ja hyvin vointia?

– Mikä on uuden työpolitiikan keskeisin sisältö ja mitä konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan?

– mitkä ovat eri toimijoiden rooli ja vastuu?

Poimintoja työministerin esityksestä:
– Suomessa tuhoutuu joka päivä noin 400 työpaikkaa.
– Työsuhteista 25% päättyy vuosittain.
+ Uusia työpaikkoja syntyy suunnilleen samaa tahtia kuin vanhoja tuhoutuu.
+ Uusia työsuhteita solmitaan päättyviä vastaava määrä.

Suomalaisten koulutustaso on kuitenkin suurella osalla aikuisväestöä puutteellinen:
– 15% jokaisesta ikäluokasta jää edelleen ilman tutkintoa.
– 25-34-vuotiaista 100 000 on ilman toisen asteen tutkintoa; miehiä 63 000 ja naisia 37 000.
– 25-64-vuotiaista ilman toisen asteen tutkintoa on vajaa 600 000.

Työikäisen väestön väheneminen:
– Työikäisen väestön ennustetaan vähenevän 122 000 henkilöllä vuosina 2010-2020.
– Meillä on silti laajat hyödyntämättömät tai vajaakäytössä olevat työvoimavarat, esim.
* vaikeasti työllistyvät n. 143 000 henkilöä
* työkyvyttömyyseläkkeellä 265 000 henkilöä
* piilotyöttömiä 100 000 henkilöä
* maahanmuuttajien työttömyysaste kolminkertainen kantaväestöön nähden.
– Miten saadaan nämä työmarkkinoille?

Vinkki työntekjälle joka joutuu työtuomioistuimeen kuultavaksi, taikka todistajaksi.

0

Olin taannoin ensimmäistä kertaa kuultavana työtuomioistuimessa. Henkilöt jotka ovat sitä mieltä, että heidän asiansa tulisi ratkaista työtuomioistuimessa, eikä yrityksen/ liittojen välisessä neuvotteluissa saavat varautua siihen, että koko prosessi voi kestää jopa kolme vuotta, tai ylikin (esikäsittelyineen). Itse oikeuskäsittely kesti noin kuusi tuntia ja jouduin odottamaan omaa vuoroani reilut viisi tuntia. Asia mikä minua siellä kaikista eniten ihmetytti, että oikeussalissa saa kaikessa rauhassa viestitellä kännykällä oven ulkopuolelle asioista, joita käsitellään suljetussa huoneessa. En kerta kaikkiaan voi käsittää sitä, että työnantajaliiton lakimies laittaa viestiä työnantajan edustajalle ja mahdollisesti toisinpäin. Ilmeisesti se ei ole oikeuden, tai työnantajajien mielestä miteenkään moraalitonta tai paheksuttavaa, vaikka otin salissa asian esille, niin ei siitä muuta seurannut kun puna työnantajaliiton lakimiehen poskipäille, mutta hyvä niinkin. Tässä se vinkki: Jos joudut kuultavaksi, taikka todistajaksi työtuomioistuimeen, ota känny tai läppäri mukaan ja voit sitten twiitata, chatata, taikka jopa pidät kaverisi tilanteentasaalla facebookissa. PS. Olen aina luullut, että oikeussaleissa ei saa pitää päällä mitään elektronisia laitteita, mutta kielto taitaakin koskea vain Finnairin lentoja.

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari, Eterassa.

0

Hyvä ergonomia työntekijän näkökulmasta, oma kommenttipuheenvuoro.

Miksi ergonomiaa tarvitaan?
* Työskentely mielekästä ja tehokkaampaa.
* Säästää tarpeettomalta kuormittamiselta.
* Toimii apuna tössä jaksamiseen.
* Tuo yritykselle kustannussäästöjä: mm. ennenaikainen eläköityminen siirtyy myöhemmäksi.

Ammattikoulut mm. Varia on ottanut käyttöön työkykypassin, myös tutkintokriteereissä on kohta joka huomioi työkykyä ” opiskelija osaa pitää huolta omasta työkyvystään”. Myös TR- mittauksissa ergonomia tulisi ottaa enemmän mittaus perusteeksi, niin kuin esim pöly.

Apuvälineillä jatko työuraan.
* Kantamista helpottavat välineet.
* Kärryt ja vaunut.
* Telineet ja pukit.
* Työpöydät.
Valtioneuvoston asetuksissa (VNA 22.12.93) on omat määräykset käsin tehtäviistä nostoista ja siirroista.

* Rakennustyön aikaiset työmaahissit (mm. Alimak).
* Torninostureiden hissit.
Rakennusaikaisia hissejä on yrityksissä aivan liian vähän, sekä niiden kierto työmailla on liian nopeaa, jolloin monet tavarat esim mattorullat ja maalit jäävät monesti työntekijöiden kannettavaksi (huom VNA).

Sitten tämä KUMMAJAINEN eli torninostureiden hissit, jotka ovat ruotsissa oleet pitkään käytössä. Tiedän hyvän esimerkin: Ruotsista tuotiin Suomeen torninosturi (hissillä varustettuna), mitä tehtiin ensimmäiseksi SUOMESSA, se lähetettiin kalustokeskukseen, jossa siitä poistettiin HISSI? Jo on hölmöläisten hommaa, myöhemmin selvitettiin, että hissi ei ollut tyyppihyväksytty SUOMESSA? Nyt siitä on aikaa noin 5-vuotta, kyllä tässä ajassa hissi olisi saatu tyyppihyväksytyttyä, jos vain oilisi ollut tahtoa (ei ollut, oli vaan säästöt mielessä). Tässä vain ei haluttu taudin levin (hyvän sellaisen) toki maksaahan hissi nostureihin n. 15000-20000 euroa/ kappale, mutta mitä maksaa menetetty terveys? Tässä vaan jarrutettiin ergonomian kehitystä.

Kevyemmät materiaalit ja iskuvaimentavat työkalut.
* MIKSI ei käytetä kipsilevyseinien valmistamisessa 900mm levyä, 1200mm levyn sijasta. Tästä voisi jollekin insinööriopiskelijalle olla oma projektityö. Minkälainen kustannus säästö tulee, kun timpuri joka tekee seinää 1200mm levyllä ja jää ennenaikaisesti eläkkeelle 57- vuotiaana. Kun taas vastaavasti timpuri joka tekee seinää 900mm levyllä ja jää eläkkeelle esim. 63- vuotiaana (laskelmiin tulee ottaa huomioon materiaalit, sairaus poissa olot yms).
* Maalareille tulisi tarjota 10-litran maaliämpärit, 20-litran sijasta, koska hyvin usein ne kannetaan työpisteeseen ja nostellaan telineille.
* Käsityökalujen laadulla on myös oma merkityksensä ergonomiaan, jos verrataan 15-euron vasaraa 60-euron vasaraan eron on huima, useimmissa ammattikäyttöön käytettävissä vasaroissa on oma sisäinen tärinän vaimennin, joka vähentää kirvesmiehillä esimerkiksi tenniskyynerpään muodostumisen. Näin kerran vastaavan mestarin seinällä rautakaupan hankintalistan siinä oli seuraavat tavarat: Timpurin kyniä, ritsilangan värejä, vahaliituja sekä viisi vasaraan yksi hyvä ja neljä halpaa, voi sitä onnen pekkaa joka sai sen hyvän.

Ja lopuksi, tehdään vastaliikkeitä.
* Vastaliikkeillä tarkoitetaan venytysliikettä, joka tehdään vastapainoksi kuomittavalle työasennolle välittömästi kuormituksen loputtua. Säästä selkää, käytä päätä.

Kaikkien luennoitsijoiden materiaali löytyy Rakennusteollisuuden kotisivuilta.

Turvallisempaa uutta vuotta 2012.

0

Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliitto Ry:n kantojen selvitys korvaavasta työstä rakennusalalla.

0

Rakennusalan työntekijöiden vuosille 2011- 2013 sovitussa työehtosopimuksessa on sovittu, että korvaavan työn käsite, sen käytön tarve ja mahdollisuus yrityksissä, riskit työntekijöiden terveydelle ja vakuutusturvalle sekä millaisilla menettelytavoilla korvaavaa työtä yrityksissä tällä hetkellä teetetään ja selvitetään Rakennusteollisuus RT:N ja Rakennusliitto ry:n välisessä työryhmässä 30.11.2011 menessä. Osapuolet ovat työehtosopimuksessa todenneet, että minkäänlaiset painostustoimet korvaavan työn menettelyjen toteuttamiseksi yrityksissä eivät ole sallittuja, eikä korvaavan työn hankkeita ole syytä yrityksissä aloittaa ennen kuin osapuolet ovat neuvotelleet.

Työryhmä kokontui 22.6.2011 selvittämään edellä mainittuja seikkoja.

Ote RT:n kannasta: RT katsoo, että korvaavaan työhön tulisi olla mahdollisuus työntekijän jäljellä olevan työkyvyn mukaan ja se tulisi olla kirjattuna työehtosopimukseen……

Ote RL:n kannasta: Rakennusliitto ry ei hyväksy menettelyä, jossa tapaturman tai sairastumisen johdosta työntekijälle osoitetaan korvaavaa työtä ja hänet komennetaan ilmoittumaan henkilökohtaisesti työhön.

Korvaavaa työtä käytetään usein tapaturmatilastojen kaunistamiseksi ja työntekijälle ei anneta lakisääteistäkin mahdollisuutta toipumiseen tai kuntoutumiseen kotona. jos työntekijää hoitava lääkäri on todennut hänet työkyvyttömäksi, hän on oikeutettu työehtosopimusten mukaiseen palkkaan ja mahdollisiin muihin sosiaalivakuutukseen liittyviin etuuksiin…

Tästä voimme todeta, että korvaavasta työstä sopiminen on edelleen rakennusalanyrityksissä kielletty.
Aasinsiltana tästä voimmekin palata kirjoituksen ensimmäiseen kappaleeseen, jonka lopputekstissä mainittiin painostustoimien olevan kiellettyjä joulukuuhun 2011 asti, vaan miten käy jatkossa, kun “painostus” keinot on “sallittuja”. Jäädäämpä suurella mielenkiinolla odottelemaan tulevaa.

– JJ –

Rakennusalan työehtosopimus 2010- 2012 (urakkahinnoitteluineen)

0

Rakentajat huomio.

Heittäkää pois kyseinen (2010-2012)versio työmailtanne. Kyseisessä TESSissä on vanhat hinnat, siis 2,55% pienemmät hinnat kuin samanvärisessä, tosin hiukan tummemmassa veriossa (2011-2012) muutamia sekaannuksia on tullut vastaan missä on maksettu liian pieniä palkkoja. Eräässä tapauksessa maksettiin Puolalaisille työntekijöille 4. palkkaryhmän mukaista palkkaa 12.63€/h, kun olisi pitänyt maksaa uuden TESSin mukaisesti 12,95€/h. Eli tarkistakaa TESSin päiväys ja hävittäkää vanha. Toivon mukaan tämä sekaannuksen mahdollisuus huomioidaan liitoissa ja asia huomioidaan seuraavan Tessin kohdalla (kanteen kunnon merkintä esim. “korjattu painos”. Toki samalla kun TESSi 2012-2013 tulee painosta ulos, toivon mukaan siinä ei ole mitään suosituksia, vain ja ainoastaan määräyksiä, muuten teksti/ suositus häviää kuin “kultakirjaimet” lumeen”.

Poliisi ratsasi joukon rakennustyömaita pääkaupunkiseudulla.

0

Poliisi ratsasi joukon rakennustyömaita
Poliisi on ratsannut pääkaupunkiseudulla suuren määrän rakennustyömaita. Ratsioissa löytyi puutteita sadan ulkomaalaistyöntekijän oleskeluoikeudesta tai työluvasta.

Helsingin poliisi tarkasti rakennustyömailla ennen kaikkea ulkomaalaisten oikeuksia maassa oleskeluun ja työnteköön. Vahvistamattomien tietojen mukaan poliisi on jopa vienyt ulkomaalaisia lentokentälle asti varmistaakseen, että he poistuvat maasta.

Kaikkiaan poliisi tarkasti 13 työmaalla noin 550 ulkomaalaisten työntekijän oleskelutiedot.
Poliisin mukaan 101 työntekijällä oli epäselvyyksiä ja laiminlyöntejä EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnissä. Heitä kehotettiin selvittämään asia asuinpaikkansa poliisissa. Poliisi kirjoitti myös 16 rikosilmoitusta ja sakkoja rekisteröinnin, Ratsioissa löytyi myös kaksi etsintäkuulutettua henkilöä.
Valvonnassa tavatut ulkomaalaiset olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta EU-kansalaisia tai toisessa EU-maassa oleskeluluvalla oleskelevia kolmannen maan kansalaisia.
Valvonta toteutettiin talousrikostutkijoiden ja aluevalvontaviraston työsuojelutarkastajien kanssa.

Heikki Korhonen (RL 31.08.2011)

Mediaa asia ei tunnu kiinnostavan?
– JJ –

Back to school!

0

Back to school !
Kimmo Kirvesmies on toisen vuosikurssin rakennusalaa ammattikoulussa opiskeleva nuorimies. Kimmo on nyt toista kesää rakennuksella kesätöissä, ja saanut omaa käyttörahaa työstään. Hän suunnittelee vaihtavansa kevarin autoon heti, kun rahat riittävät. Kimmon onneksi ammattikoulun kolmas luokka alkaa nyt ja hän pääsee heti työssäoppimisjaksolle samaan tuttuun työpaikkaan missä hän kesälläkin oli. Kimmoa tervehtivät heti ensimmäisenä aamuna tutut työkaverit sekä tuttu mestari. Kimmo on ahkera ja tunnollinen työssään ja hän miettii mielessään minkä värisen sekä minkä mallisen auton hän ostaa, kun saa riittävästi rahaa kokoon vuoden aikana. Kahdenviikon uurastukseen jälkeen koitti se päivä, mitä Kimmo jo kovasti odotti, eli tilipäivä. Kädet täristen Kimmo avasi ensimmäisen tilinauhansa, mikä valtava huokaus kuului, kun sai todeta ”palkkansa” romahtaneen 741.60 euron (brutto) sijasta hän saikin vaivaiset 135,10 euroa. Varmaankin virhe, Kimmo mietti ja kääntyi työnjohtajansa puoleen. Työnjohtaja selvitti, että näin ollaan ”yhdessä rakennusalalla sovittu” palkkaa ei makseta, vaan ainoastaan veroton ateria- ja kotimatkakorvaus (8,50€ + 5,01€). Kimmoa harmitti valtavasti ja hän tunsi itsensä petetyksi, maksetaanhan hänen AMK kaverilleen palkkaa työharjoittelusta. Miksi ihmeessä en lopettanut koulua ja lähtenyt enon matkaan raksalle, hänhän sentään lupas maksaa 10 euroo tunnissa ja vielä pimeänä, Kimmo manasi.
Niimpä, hyvä kysymys, miksi ihmeessä toisille maksetaan palkkaa harjoittelusta ja toisille ei?
Näinkö me koulutetaan nuoret tekemään duunia? Paljon kannattavampaa olisi muuttaa ammattikoulu kaksivuotiseksi ja kolmas vuosi olisi sitten oppisopimuksella, jolloin harjoittelusta maksettaisiin palkkaa.
Esimerkiksi käy Kimmo oikein hyvin, hänhän sai kesätyössään rakennusalan työehtosopimuksen 1.palkkaryhmän mukaista palkkaa 9,27€/h. Hän jatkaisi samalla palkalla oppisopimuksella seuraavat kolme kuukautta. Tämän jakson jälkeen tarkistetaan Kimmon HOPsi (henkilökohtainen opintosuunnitelma) onko hänen oppiminen pysynyt siinä ja onko mahdolliset välitehtävät sekä näyttötyöt onnistuneet ja onko ne hyväksyttävästi suoritettu. Tämän jälkeen alkaa seuraava 3kk;den jakso palkalla 9,70€/h (korotus 0,43e/h) ja vastaavasti seuraavan 3kk;den jakson jälkeen palkka olisi 10,13€/h ja viimeinen 3kk;den jakso on 10,56€/h palkalla, eli juuri sillä palkalla, kun hän valmistuisi. Tällä tavoin saisimme opintojen keskeyttäjät miettimään, että miksi lähtisin pimeisiin hommiin, ainakin kynnys olisi huomattavasti korkeampi. Tällä tavoin nuori, myös oppii tietämään ja tuntemaan sen, kun ahkerasti opiskelee ja tekee töitä, niin se palkitaan ja vastaavasti työnantaja saisi paremmin motivoituneen nuoren itselleen työntekijäksi.

Vantaalla 16. elokuuta 2011
– JJ-

Eduskuntavaalit ja Rakennusliiton 22. liittokokous on nyt takana.

0

Eduskuntavaalit ja Rakennusliiton Liittokokousvaalit on tällä erää ohitse.

Omalta osaltani ensiksi mainittu oli äänimäärän osalta (542) pettymys, kun ajattelee sitä, että alueella on 10 000 Rakennusliiton jäsentä, mutta he eivät nähneet omakseen rakennusalan pääluottamusmies ehdokasta. Kokemuksena eduskuntavaaliehdokkuus oli erittäin hyvä.
Palautteet mitä kentältä eri tilaisuuksista tuli, oli erittäin myönteisiä ja rohkaisevia jatkoa ajatellen.

Rakennusliiton Liittokokousvaalit oli menestys monessakin mielessä, saamani äänimäärä toi miehissä ykkös- sijan Uudellamaalla. Rakennusliiton Liittokokous järjestettiin 13-15. toukokuuta Helsingin Grand Marinassa, jossa minut valittiin Helsingin Kirvesmiesten ammattiosasto 001:sen edustajana Rakennusliiton hallitukseen yksimielisesti. Rakennusliiton hallitus paikka tarjoaa hyvät vaikutus mahdollisuudet harmaan talouden vastaisessa taistelussa, jota olen tehnyt jo kymmenen vuotta ja taistelu tulee jatkumaan edelleen. Kiitos kaikille tukijoilleni ja äänestäjille molemmissa vaaleissa. KIITOS.

Go to Top