Vapaaehtoinen vaalirahailmoitus ei kiinnosta kaikkia puoluejohtajia mm. Jyrki Katainen ja Timo Soini eivät ole tehneet ilmoitusta.

0

Suuresti ihmetyttää puoluejohtajien Jyrki Kataisen (kok.), Steffan Wallin (rkp) ja Timo Soinin (ps.) toiminta, HE EIVÄT OLE TEHNEET VAALIRAHOITUSILMOITUSTA. Omani voit käydä katsomassa linkistä www.puoluerahoitus.fi .   Kokoomuksen ehdokkaat ovat olleet suorastaan jopa laiskoja ilmoituksen tekijöitä. Uudellamaalla vain 4 ilmoitusta ja Helsingissä vain yksi ehdokas on ilmoittanut vaalirahoituksensa vaaditulla tavalla. Parhainten ilmoituksien jättämisessä ovat kunnostautuneet Vihreät ja Vasemmistoliitto. Äännestä vain vaalirahailmoituksen tehneitä ehdokkaita, koska he ovat vastuuntuntoisia ja pitävät kiinni myös vapaaehtoisista velvollisuuksista. Emme tarvitse eduskunnassa henkilöitä, jotka eivät piittaa ohjeista.

“Työllisyyden nimissä luovuttava ylityö- ja sunnuntaikorvauksista”?

0

Kysyntä ruokkii harmaata taloutta.

0

Kysyntä ruokkii harmaata taloutta. (Vantaan Vasemmiston kevät julkaisu, teksti: Matti Lahtinen)

Kun pääluottamusmies Jari Jääskeläiseltä kysyy, mistä Suomen harmaatalous johtuu, hän vastaa Palefacen Helsinki Shangri-la laulun sanoin: Kun hyvinvointivaltiota Helsingissä luodaan, julkisivuduunarit ne Tallinnasta tuodaan hura -huh-hah-hei, mistä halvimmalla saadaan, sillä niin me tehdään Helsingistä Shangri-La.

–          Totta, mistä halvimmalla saadaan? Voidaankin kysyä, olisiko meillä harmaata taloutta, jos ei olisi kysyntää? Aina löytyy yrityksiä, johtajia, yksikönpäälliköitä ja myös kotitalouksia, jotka tietoisesti käyttävät ns. pimeitä duunareita. Heitä ei käytetä suoraan omassa yrityksessä, mutta omat kädet pysyy puhtaina, kun työt annetaan ulkomaalaista työvoimaa käyttäville aliurakoitsijalle. Tai sitten annetaan koko homma ulkomaalaiselle yritykselle, koska näin saadaan säästöä itselle piittaamatta siitä, mitä yhteiskunnalle jää. Sitä kutsutaan ”kustannustehokkuudeksi”.

Jääskeläinen kertoo, että Suomessa meni työvoimapula taas valovuoden ohi ja eletään tilanteessa, jossa meillä on lähes 300 000 työtöntä. – Siitä huolimatta uusi eduskunta saa ensi työkseen esityksen, mikä poistaisi työvoimaviranomaisilta tarveharkinnan. Sehän tarkoittaa sitä, että tätä lähes 300 000 työttömän reserviä ei ehkä halutakkaan käyttää, heillehän joutuu maksamaan Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaista palkkaa. Taas laulun sanat osuvat tähän asetelmaan: ”Mistä halvimmalla saadaan?”

Laki pakottaa antamaan tilinauhat.

Jääskeläinen kertoo synkkää tarinaa siitä, kuinka joskus on jouduttu kovankin väännön kautta hoitamaan eestiläiselle laudoitusporukalle tilinauhat, jonka Suomen laki pakottaa työntekijälle antamaan . – Suomessa ei kenenkään pidä tyytyä siihen, että ei saa palkkalaskelmaa. Pyyntö mainitaan laissa. Jos pyynnöstä huolimatta ei saa tilinauhaa, silloin se on rikos, josta tuomitaan sakkoa. Toki, kun hieman miettii, miksi ihmeessä antaisi työntekijälle dokumentin. Sehän vahvistaisi sen tosiasian, että ulkomaalaiselle työntekijälle maksetaan vain  4-5 euroa tunnilta, kun pitäisi maksaa kolminkertainen määrä. Taas tilaaja hyötyy. Työ tulee halvemmalla tehdyksi, jos työn jäljessä ei ole moitittavaa eikä kukaan vie tilinauhaa liiton edustajalle tai AVI:iin (aluehallintoviranomainen,  ent. Työsuojelupiiri). Silloin työnantaja selviää kuin koira veräjästä.

Jääskeläinen sanoo, että poliitikot, työelämän ja elinkeinoelämän edustajat puhuvat paheksuen Suomessa rehottavasta harmaasta taloudesta. Mutta tosiasiahan on, että talousrikollisuus ja elinkeinoelämä kulkevat hyvin pitkälle käsi kädessä.

Pimeää työtä ei sallita.

– Nyt on esitetty työntekijöille rangaistusten koventamisia pimeästä työstä. Oma kantani samoin kuin työtekijäliittojenkin kanta on tässä selvä. Pimeää työtä ei sallita, korostaa Jari Jääskeläinen ja kertoo esimerkin. – Kun mietitään sitä, että jos Kimmo Kirvesmies on ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella ja hän narahtaa pimeistä töistä. Työttömyyskassa perii takaisin päivärahat, liitto tekee tutkinta pyynnön poliisille sekä varoittaa jäsentä tai hänet mahdollisesti erotetaan liitosta. – Miten käy Kimmo Kirvesmiehelle, kun hän menee suomalaiseen firmaan töihin eikä tuo verokirjaa. Hän saa työskennellä, mutta työnantaja pidättää työntekijältä 60% veron. Mutta miten käy ulkomaalaisen työntekijän? Sanotaan, että työntekijän pitää itse hakea suomalainen sosiaaliturvatunnus ja käydä ilmoittautumassa verottajalle. Tämän jälkeen hän saa verokirja ja toimittaa työnantajalleen.  Tämän jälkeen Jääskeläinen toteaa, että kyllä tämä on niin monimutkainen tapa. Niinpä hän ei yhtään ihmettele, miksi hakisi verokirjan, kun pystyy työllistymään ilman sitäkin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta tilasi tutkimuksen harmaasta taloudesta.

Tutkimustulokset kertoivat karua kieltä Suomen harmaan talouden tilasta. Sen rahallisen arvon lasketaan olevan 10-14 mrd euroa vuodessa (2008) eli 5,5 7,5% BKT:tä. – Tutkimuksessa kerrotaan vielä, että ulkomaalaisen työvoiman osuus ei juurikaan vähentynyt laman aikana. Tilaajanvastuutarkastajien tarkastuksissa vuonna 2009 löytyi puutteita 60% kohteista. Laiminlyöntimaksut olivat keskimäärin 4000- 5000€ yritystä kohden. Maksuja Jääskeläinen pitää liian pieninä. Hän itse esittää, että laiminlyöntimaksu olisi 10% urakan loppusummasta, jolloin sillä olisi jonkinlainen hillitsevä vaikutus. Lakia on ollut hänen mielestään erittäin helppo kiertää.

Mättää pahasti.

– Mutta se, mikä tässä mättää ja pahasti on Elinkeinoelämän Keskusliiton kanta tutkimukseen. ”Tutkimuksessa on tehty paljon sellaisia yleistyksiä ja johtopäätöksiä, joiden todellisuuspohja on vähintäänkin kyseenalainen”. Finassialan  Keskusliitto puolestaan pitää esitettyjä väitteitä provokatiivisina ja virheellisenä. – Eli mitä tuossa ja aiemmin sanoinkaan käsikädessä kulkemisesta.

– Ei ihme, että Jari Jääskeläinen  on ottanut vaalilauseekseen:

  Rehellisyyden ja moraalin puolesta!

 

Vantaan Varian rakennusalan opiskelijoiden ensimmäinen TR-mittaus suoritettiin torstaina 10.03.

0

Varian työturvallisuuskilpailu.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas ulkoisti vaalikampanjasa Bangladeshiin…?

0

Kauppalehti (10.02.2011) uutisoi seuraavasti.

 

Perussuomalainen ulkoisti vaalikampanjansa Bangladeshiin

Torstai 10.02.2011 klo 10:37 (päivitetty to 12:54)

 
Juhani Mönkkönen

Eduskuntavaaleissa ehdolle asettuneen it-ammattilaisen mielestä suomalainen työ on liian kallista.

Hello, this in Naozin Faraki from Bangladesh. I am assistant of Mr. Juhani Monkkonen, who is candidate in Finnish parliamentary elections. Mr. Monkkonen is very worried about the competitiviness of Finnish workers.

Soitto Bangladeshistä kummastuttaa. Suomen vaalit? Monkkonen? Työntekijöiden kilpailukyky?

Do you know Mr. Monkkonen?

- No, I don’t, Naozin sanoo puhelimessa.

Perussuomalaisten ehdokas Juhani Mönkkönen, 30, ulkoisti vaalikampanjansa sihteeripalvelut Bangladeshiin ensimmäistä kertaa Suomen historiassa. - Suomalainen työ on nykyään niin kallista. Todennäköisesti tulen ulkoistamaan myös tapaamisbuukkausta, nettisivujen tekoa ja erilaista tietojen käsittelyä.  Sitä saa tehokkaasti luottokortilla netistä, it-alalla työskentelevä diplomi-insinööri kertoo.Mönkkösen vaalibudjetti on 10 000 euroa. Naozimilla on tulospalkkaus ja hän saa jokaisesta onnistuneesta yhteydenotosta 15 dollaria. Esimerkiksi Alma Median toimituksen kiinnostuminen kartutti avustajan tiliä Bangladeshissä. Bangladesh kuuluu maailman köyhimpiin maihin, joten korvaus on hyvä.Mönkkönen on saanut nähdä ulkoistamisia läheltä it-alalla. Hän itse teki ulkoistamispäätöksen sihteeripalveluista keskiviikkona.- Pistin eilen toimeksiannon freelancer.comiin. Haastattelin muutaman kaverin, yhden Pakistanista toisen Bangladeshistä.  Päädyin Naoziniin.

Perussuomalaiset ovat uhonneet pitävänsä suomalaisen työn puolta. Eikö sihteeripalveluiden ulkoistaminen Bangladeshiin ole ristiriidassa sen kanssa?

- Olen erittäin huolissani suomalaisen työn kannattavuudesta ja yhteiskunnan kilpailukyvystä. Emme pysy kannattavina, jos teemme kaiken itse, vaan niin, että ulkoistamme sellaista työtä, jota kannattaa ulkoistaa. - Keskitytään itse sellaisiin asioihin, joissa olemme hyviä ja kilpailukykyisiä. Esimerkiksi monilla teollisuuden aloilla, Mönkkönen sanoo.

Eikö ulkoistus ole imagohaitta perussuomalaisille?

- En näe sitä mago-ongelmana, vaan pikemminkin avarakatseisuutena ja kosmopoliittisuutena. Perussuomalaiset ymmärtävät, että elämme globaalissa maailmassa. Mönkkönen on luonnehtii itseään kosmopoliittiseksi nationalistiksi. Hän on naimisissa venäläisen naisen kanssa, jonka hän tapasi 2,5 vuotta sitten lomalla Sotshissa. Parin minuutin tapaamisen jälkeen rakkaus roihusi. Puoluekannaltaan hän sanoo olleensa “pitkän linjan tapakokoomuslainen”. - Kävin Kontulan perussuomalaisten kokouksessa, ja olin heti kerralla myyty asiaan. Talvisodan henki viehättää perussuomalaisissa. Mukana on väkeä oikealta ja vasemmalta.

Se siitä perussuomalaisten iskulauseesta “Työt suomalaisille ja rahat suomeen” tai mitenkä se menikään?

Eduskuntavaaliehdokkaan Jari jääskeläisen kommentti tähän.

Itse kunnioitan suomalaisia duunareita ja työttömiä niin paljon, että ei tulisi mieleenkään tehdä samaa temppua.

Joten tässä oma esimerkki. Jonka saa kopioida ja on jopa suotavaa. Ennen, kuin kerkesin laittamaan ilmoituksen Facebookiin ja Hesariin määräaikaisesta kampanja-avustajasta, niin sain soiton ja eräs työtön kertoi, että hänen työsuhteensa päättyi ja kysyin häneltä miltä tuntuisi, jos lähdet tällaiseen touhuun mukaan (palkkaa ei voi maksaa, kun on päivärahalla ja toiseksi itselläni ei ole mahdollisuutta vuorotteluvapaakorvauksella mitään maksaakkaan). Lupasin kuitenkin kahvit ja ruuat tarjota tienpäällä. Avustajan työnkuvaan kuuluu mm. valokuvaus, auton kuljettaminen, kirjoittaminen yms. Olen erityisen otettu, kun tällaista talkoo- ja me henkeä vielä löytyy.

Miten se sanonta menikään? Ken Bangladeshiin kurkoittaa, se katajaan kapsahtaa.

Rehellisyyden ja moraalin puolesta!

                     -JJ-

TR-mittaus (työturvallisuus) yhdistetään koulutukseen Vantaan Variassa.

0

Maanantaina 16. tammikuuta käynnistettiin järjestyksessään neljäs rakennusalan työturvallisuuskilpailu Vantaan Hiekkaharjun Variassa.
Kilpailun aloitusta oli saapunut kuulemaan n.40 oppilasta, eli kolme ykkösluokkaa rakennuslinjalta. Työturvallisuuskilpailuun osallistuu koulun lisäksi yhteistyökumppanit, joita löytyy rakennusalan neuvottelukunnanasta, edustajat löytyvät NCC;ltä, YIT;ltä ,Lemminkäiseltä sekä Skankalta.

Perusperiaate on se, kun oppilas valmistuu kurssilta, hänellä on työturvallisuuden perusteet.

TR- mittaus (työturvallisuus) suoritetaan jokaisen luokan kohdalla kaksi kertaa. Merkille pantavaa on se, että luokkien oppilaat, kuin opettajatkin ovat täysin tietämättömiä siitä, koska työturvallisuuden auditointi(mittaus) suoritetaan. Eli mittaukset tehdään yritysedustajien toimesta ennalta arvaamattomin ajoin oppilaan ja opettajien silmistä katsoen. Mittaus suoritetaan samoin periaattein, kuin rakennusalalla muutoinkin, yhtenä poikkeuksena on poissaolot oppitunnilta. Eli, jos oppilas on kipeä, hän ilmoittaa siitä opettajalleen ( työssä ollessaan työnjohtajalleen), jos oppilaalla on autokoulu, hän ilmoittaa siitä opettajalleen ( työssä ollessaan työnjohtajalleen) jne. Työturvallisuuden mittaajat tarkistavat poissaolon aitouden, eli, onko kyseinen oppilas ilmoitanut siitä opettajalle poissaolostaan, poissa saa tietysti olla, kunhan oppilas on ilmoittanut poissaolostaan ja oppillaalla on hyväksyttävä selvitys poissaolosta, silloin merkitään plussa, jos oppilas on luvattomasti pois merkitään kaavakkeeseen miinus. Saattaa kuulostaa kovalta, mutta ei työelämässäkään kauan katsella myöhästymisiä tai luvattomia poissaoloja, kun tossu alkaa viuhuu. Jokainen luokka joutuu huolehtimaan ns. omistaan, jos joku ryssii koko luokka kärsii.
Koulun päätöstilaisuudessa jaetaan voittajaluokalle kiertopokaali, johon on kaiverrettu aijempien vuosien voittaien nimet ja tulevan luokan voittajien nimet, jokainen voittajaluokan oppilas saa palkinnoksi/muistoksi laatutyökalun kaiverruksineen.

Tämän kirjoituksen tarkotus on levittää hyvijä käytäntöjä muihin ammattioppilaitoksiin, meillä Variassa oppilaat ovat ottaneet tämän omakseen ja meiltä valmistuneet työllistyvät hyvin. Myös yritysedustajat ovat olleet kiitettävästi mukana ammattiosaamisennäytöissä. Nuorissa on meidän tulevaisuus.

Poliittisen vuoden 2010 risut ja ruusut….

0

1. Risu annetaan oikeistohallitukselle, jonka kapelimestarina on toiminut Jyrki Katainen.
Kuluvan neljän vuoden aikana suomi on ajautunut kohti luokkayhteiskuntaa, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köytyvät.
Samalla kasvualusta on ollut mitä parhain harmaalle taloudelle.

2. Risu jaetaan Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) sekä Finassialan Keskusliiton kesken. Heidän mielestään harmaan talouden viimeisin tutkimus on kyseenalainen ja jopa provokatiivinen sekä harhaanjohtava. Kyllähän bisnestä pitää suojella, vaikka työttömien taikka köyhin kustannuksella, joita on suomessa lähes miljoona.

3. Risu Perussuomalaisille joiden poukkoileva politiikka ei ole vielä löytänyt sitä omaa itseään. Toimintaa kuvaa toiminta markkinateltoilla, jossa silmään pisti asia, että mainoksia ei jaettu tummille kansalaisille? Perussuomalaiset markkinoivat itseään työväenpuolueena, mutta miten ihmeessä heidän harmaan talouden tilaisuudessa (26.11) esitetään kalvo, jossa mainitaan “työllisyyden nimissä on luovuttava ylityö- ja sunnuntaikorvauksista” merkillistä tekstiä “työväenpuolueelta”. Kömmähdys taisi käydä myös kansanedustaja Pentti Oinoselle joka “unohti lukea” esityksensä puoluetukien leikkauksesta suuressa salissa, eihän sellaista esitetä, jos omalle puolueelle on tulossa keväällä Jackpott.

1. Ruusu kuuluu kansanedustaja Kari Rajamäelle (sd), joka syytti oikeistohallituksen toimia harmaa taloutta suojelevaksi, täysin ansaittu syytös.

2. Ruusu menee Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäelle, jonka välikysymykseen Suomalaisen työn puolesta yhtyi koko oppositio kenttä.
Toisin kävi aijemmin välikysymys esitykselle kansanedustajien (8,1%) palkankorotuksen oikeudenmukaisuudesta, siihen ei löytynytkään riittävästi kansanedustajia taakse, no kukapa meistä omasta palkankorotuksesta luopuisi.

3. Ruusu osoitetaan Pakkoruotsi keskustelulle, joko viimein siitä saa keskustella ja joko viimein myytit murtuvat. Tosiasiahan on , että Venäläiset ovat tällä hetkellä suurin ryhmämme (28400) seuraavana Virolaiset (25300) sitten vasta Ruotsalaiset (8600) Ruotsin kansanpuolue (RKP) on tehnyt maailman ennätyksen olemalla hallituksessa 30 vuotta, mutta miksi? Voidaan myös kysyä onko pakkoruotsi enään välttämätöntä, ei, vapaa valinta kielissä kunniaan.

Pääluottamusmies ja
eduskuntavaaliehdokas
Jari Jääskeläinen, Vantaa

Yritysten yhteistyö ammattioppilaitosten kanssa, on elintärkeä nuorisotyöttömyyden kannalta.

0

Torstaina 8. joulukuuta järjestettiin Vantaan Tikkurilan Laureassa  keskustelutilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin Helsingin seudun kauppakamarin ja pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistä Ennakointikamari-mallia, jolla kartoitetaan toimialakohtaisia osaamistarpeita pääkaupunkiseudulla.  Ennakointikamarin kohderyhmään kuuluvat Helsingin seudulla toimivat yritykset ja oppilaitokset. Toimintaa ryhdytään kehittämään enemmän 2011 vuoden alusta.  Kauppakamari järjesti vuonna 2009 kyselyn pääkaupunkiseudun yrityksille, kyselyn toteutti Taloustutkimuslaitos Oy. Kyselyllä selvitettiin, kuinka monella yrityksellä on kokemusta yhteistyöstä ammattioppilaitosten kanssa? Pääkaupunkiseudulta kyselyyn vastasi 277 yritystä, heistä 61 % ilmoitti tekevänsä jonkinlaista yhteistyötä. Lukua voidaan pitää varsin surkeana, koska pääkaupunkiseutu oli tilaston viimeisenä. Pohjois Karjala sijoittui ykköseksi 89 prosentilla, kakkos- ja kolmostila (85%) menivät Etelä Karjalaan sekä Etelä Pohjanmaalle.  Haastankin kaikki pääkaupunkiseudun yritykset ja oppilaitokset satsaamaan täysillä nuorten koulutukseen, sekä heidän työllistämiseseen.

Laurean tilaisuuden loputtua lähdin Vantaan Varian ammattioppilaitokseen, jossa vietettiin avoimia ovia, tilaisuuteen osallistui mukava määrä peruskoululaisia alueen yläasteilta.

Itse koen nuorisotyön erittäin tärkeäksi. Olen ollut Varian tominnassa mukana reilut 10 vuotta, eikä innostus ole laantunut vuorotteluvapaallakaan. Ammattioppilaitosten ja erityisesti rakennusalan markkinointi peruskoulujen ysiluokkalaisille käynnistyy taas toimestani tammikuussa 2011, muutaman välivuoden jälkeen. Oli kuullema säästö syistä lopetettu.

Vai on taas rakennusalalla työvoimapula?

0

Miltä nämä puheet mahtaan tuntua rakennusalan työttömästä? Heitä on n. 7000 henkilöä. Luulisin, että aamukahvi meni pahankerran henkeen, taikka sitten suoraan lavuaarista alas, kun aamun uutisissa esiteltiin Elinkeinelämän keskusliiton rakennusliikkeille suunattua tiedustelua työvoimasta. Kolmannes rakennusliikkeistä kyselyn mukaan kertoi kärsivänsä työvoimapulasta. Olen itse ollut rakennusalalla jo n. 27 vuotta, ja viimeiset kymmennen vuotta on vouhottettu työvoimapulasta. Mutta yhtään rakennuskohdetta ei ole jäännyt työvoimapulan takia rakentamatta, vaan kysymys on siitä millä hinnalla työ tehdään. Näillä puheilla suorastaan syljetään työttömien päälle ja saadaan takuuvarmasti rakennusalan ja muutkin työttömät syrjäytymään, kun heidät korvataan ulkomaalaisella halpatyövoimalla, jolloin Suomalaiset pienyrittäjät jäävät nuolemaan näppejään, kun he eivät saa keikkaa hinnoilla, johon sisältyvät työehtosopimuksen mukainen palkka, verot ja sosiaalimaksut.

Rakennusteollisuuden johtaja Tapio Kari myöntää, että ulkomaalaiset työllistyvät jonkinverran helpommin, kuin suomalainen, kun pystyvät tekemään työt edullisemmin. Mutta tosi seikka on, että, ja jos ulkomaalaiselle maksetaan rakennusalan työehtosopimuksen mukainen palkka, päiväraha, työkalukorvaus. Päälle pitäisi VIELÄ laskea myös majoituskulut, jotkin yritykset ovat antaneet esim. kirvesmiesporukalle auton käyttöön ja vielä lisäksi bensarahan 100€/kk. Niin, suomalaisen laskuopin mukaan lähetetty työntekijä ei voi olla halvenpi, jos on niin joko mättää ja pahasti.

Otetaan elävä esimerkki: Suomalainen monikansallinen rakennusliike teki urakkasopimuksen Eestiläisen laatoitus firman kanssa. Kohde sijaitsi Espoossa kerrostaloon tuli 56 asuntoa, voimme olettaa yhdessä asunnossa olevan yhtämonta wc;tä, yhtä monta saunaa, kylpyhuonetta ja keittiötä. Lattiat laatoitettiin saunoista, kylpyhuoneista sekä vessoista, Seinät laatoitettiin kylpyhuoneista, sekä keittiön kalusteiden välitila. Tilaajan toimesta laatoittettavat tilat tasoitettiin suoraksi laatoitusta varten. Tilaaja toimitti myös laatat, joten nämä on vähennettävä kokonaisurakkahinnasta. Eestiläinen aliurakoitsija toi tullessaan laattalaastin, vesieristysaineet, silikoonit ja saumauslaastin (sekä laatoittajat). Laatoitusurakan kokonais hinta oli 77 000€, sitten matematiikkaa 77000/ 56= 1375€/ asunto, eli jos työn olisi tehnyt suomalainen rakennusliike jo pelkästään materiaalit olisivat maksaneet lähes samanverran. Tämän keikan työtekijöille ei takuuvarmasti maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa, eikä yhteiskunnalle senttejäkään sotumaksuja, eikä veroja. Tällaista toimantaa esiintyy valitettavan paljon pääkaupunkiseudulla ja varsinkin, kun valvonta (ja moraali) on aivan retuperällä.

Mieleeni tuli Tikkurilan maalaismarkkinat (3.10), jossa Keskusta puolueen teltasta tuli eräs henkilö juttelee kanssani, ja kysyi oletko tosiaan sitä mieltä, että Eestiläiselle työntekijälle pitää maksaa suomen työehtosopimusten mukaista palkkaa…….?  Siis ei voi olla totta, kyllä sitä ulkomaalaita työntekijää näköjään saa kusettaa ihan miten lystää, kunhan sillä on huomioliivit ja kypärä päässä, niin silloinhan on kaikki “kunnossa”!

Rehellisyyden ja moraalin puolesta, pääluottamusmies Arkadian mäelle.

 -JJ-

Suomessa on lähes miljoona köyhää.

0

Kiitos Iltalehdelle.

Joka viime lauantain kirjoituksessaan nostaa aran ja maton alle lakaistun ongelman nimittäin köyhyyden. Yleensä saa vain lukea, kuinka hyvin nyky Suomen eliitillä menee.

Vielä suurempi kiitos Miia Rindelille, Rauha Keinolle, Taina Raitaselle, Marjaleena Piipolle, sekä Marja ja Kauko Pylkölle, jotka ovat uskaltautuneet tulla julkisuuteen ja puhua minkälaista on olla köyhä “hyvinvointivaltiossa” nimeltä Suomi.

Uusien EU:n standardien mukaan Suomessa on köyhiä jopa 900 000 henkilöä. Työttömyyden lisääntyminen lisää köyhyyttä, toimeentulotukea saajin osuus on kasvanut isoissa kaupungeissa 10- 15%. Suomalaisten eriarvoisuus on myös kasvanut, joka lähti nousuun jo ennen lamaa. Tuloerojen voimakasta kasvua ei myöskään pidä unohtaa. Tänä päivänä Suomen rikkailla menee paremmin, kuin koskaan.

Miksi sitten tuloerot ovat kasvaneet?

Työn ja pääoman välinen Funktionaalinen tulonjako on muuttunut pääoman hyväksi ja palkka tulojen osuus on pienentynyt, sekä osinkoja maksetaan enemmän. Myyntivoitot ja optiot ovat kasvaneet osakekurssien noustessa. Verotusta on muutettu suurituloisia suosivaksi ja erityisesti pääomatulojen tasavero. Sosiaaliturvan varassa elämään joutuvien tulot ovat jäänneet jälkeen ansiotuloista.

Jo pelkästään harmaantalouden (rakennusala, ravintola-ala, kuljetusala ja siivousala) kuriin saattamisella saataisin yhteiskunnalle lisää  n. 800- 900 miljoonaa euroa vuosittain, jotka voisi käyttää esim. vanhusten hoitoon, lastenpäivä hoitoon, köyhien sekä rikkinäisten perheiden elämän laadun parantamiseksi,( joilta pankinjohtaja Björn Wahlroos halusi lopettaa sen kokonaan).

Rehellisyyden ja moraalin puolesta. – JJ-

Go to Top