Ammattikoululaisten ja rakennusalan laadun puolesta!

0

90–luvulla alkoi #rakennusala ‘n hulluvuodet, #työvoima ‘a tuotii mielinmäärin, ei välitetty oliko #lähetettytyöntekijä selvä vai ei, riitti kun sai halvalla ja alankoulutuksesta ei ollut tietoakaan. Laatuunkaan ei juuri kiinnitetty huomiota. Muistan kun Vuosaaressa #laivanrakentaja ‘t liimasivat laattoja lattiaan paperi puoli edellä. Siivooja sitten ihmetteli, kun mosaiikit kilisi imurinletkussa säiliöön. Nykään on aivan käsittämätöntä, että mm. #suomenyrittäjät haluavat tämän rakentamisen “laatuajan” palaavan, eräs toimi millä he sitä yrittävät on #yleissitovuus ‘den poisto ja se takuuvarmasti poistaisi myös laadun lopullisesti! Rakennusalan Ammattilainen syntyy laadukkaassa #ammattikoulu ‘ssa, jossa on huolehdittu riittävästä opetuksesta ja yrityksissä jossa on panostettu riittävästi #työpaikkaohjaaja ‘jien koulutukseen. #amisreformi tehtiinkö se nuorten hyväksi? Ei todellakaan sillä haettiin vain ja ainoastaan säästöjä – #NuoriSuomi kiittää ja #yhteiskunta kuittaa.

Kasvisruoka keskustelusta tulikin mieleen…..

0

Tuli mieleen esimerkki pakottamisesta. Itse olin Vantaan Rekolassa päiväkodissa 70- luvun alussa. Isäni vei aina töihin mennessään ovelle odottamaan päiväkodin aukeamista (ei toki pakkasella) siellä oli toinenkin poika venaamassa samaan tapaan. Mutta ruokailu oli se juttu mikä parhaiten jäi mieleen. Lautanen piti syödä tyhjäksi, ennen ei noustu pöydöstä. Yhtenäkertana oli ruuan lisukkeena punajuurta ja siitähän minä en tykännyt. Sitten siinä istuin lautasen ääressä tovin ja pääsin pöydästä kun lautanen oli tyhjä. Kotona äitini ihmetteli ja kysyi, että olenko loukannut itseäni, kun alushousuni (vaaleansiniset pitkät puuvillaa) oli kämmenen kokoinen punainen laikku. En, en ollut loukannut itseäni – vaan olin tunkenut punajuuret taskuuni, jotta pääsin pois ruokapöydästä.

Haastatteluni Kauppalehdessä koskien ammatillista koulutusta.

0

Version:1.0 StartHTML:000000287 EndHTML:000036227 StartFragment:000026159 EndFragment:000036153 StartSelection:000026159 EndSelection:000036123 SourceURL:https://www.kauppalehti.fi/uutiset/yitn-paaluottamusmies-kylma-rinki-siina-on–etteivat-nuoret-joutuisi-tuuliajolle/TeX7JQVXYIT:n pääluottamusmies rakennusalan harjoittelukysymyksestä: “Kylmä rinki siinä on, etteivät nuoret joutuisi tuuliajolle” | Kauppalehti

YIT:n pääluottamusmies rakennusalan harjoittelukysymyksestä: "Kylmä rinki siinä on, etteivät nuoret joutuisi tuuliajolle"

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta.

Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija ei ole työsuhteessa, eikä hänelle makseta palkkaa eikä muuta vastiketta. Kuva: Heikki Westergård

"Yrittäjän kynnys on varmasti kova ottaa 2-4 harjoittelijaa, jos heistä ei minkäänlaista kompensaatiota tule", sanoo YIT Rakennuksen pääluottamusmies Jari Jääskeläinen.

Rakennusalan koulutus uudistuu. Yli puolet koulutuksesta on määrä järjestää yrityksissä. Käytännössä käynnissä on jatkuva haku ja opiskelija voi nyt suunnitella opintojen rakenteen itse. Alaa huolettaa harjoittelupaikkojen ja pätevien ohjaajien riittävyys.

YIT Rakennuksen pääluottamusmies Jari Jääskeläinen kertoo, että yhtiö jatkaa omaa YIT Polku -koulutusohjelmaansa entisellään.

"Ohjelmassa on sama noin 40 ohjaajan miehitys. Syksyllä vasta nähdään todellinen ohjaajien tarve. Yrityksiin tulevien opiskelijoiden harjoittelun kesto pitenee, koska näytöt tehdään työmailla", Jääskeläinen sanoo.

Rinnakkaiset opintomuodot, oppi- ja koulutussopimus, hakevat vasta muotoaan. Koulutussopimuksessa opiskelija ei saa palkkaa, kun oppisopimuksessa taas saa.

Jääskeläinen kertoo, että kuuden kaupungin kokonaistyöaikapilotin johdosta lukukausi voi alkaa 1. elokuuta ja päättyä 31. heinäkuuta, joten opiskelija voi kesällä suorittaa näyttöjä.

"Tuntuu hölmöltä, että kesällä pystyisi suorittamaan näyttöjä, mutta opiskelija ei saisi palkkaa. Mikä kesätyön merkitys siinä sitten olisi? Joka kuukausi valmistuu oppilaita. Ovatko koulujen päättäjäiset katoavaa kansanperinnettä", Jääskeläinen pohtii.

YIT maksaa ohjaajalle tuntipalkan lisää. Jääskeläisen mielestä on erikoista, jos yritykset eivät saa mitään koulutuskorvausta.

"Yrittäjän kynnys on varmasti kova ottaa 2-4 harjoittelijaa, jos heistä ei minkäänlaista kompensaatiota tule. Vähän kylmä rinki siinä on, etteivät nuoret joutuisi tuuliajolle", Jääskeläinen sanoo.

Myös vastuukysymykset mietityttävät Jääskeläistä.

"Jos ammattikoululaiset rakentavat omakotitaloja omana työnään harjoittelupaikan puutteessa, niin entäs sitten? Jos siitä löytyy ongelmia syystä tai toisesta, kuka korvaa ja mitä."

Jääskeläinen toivoo, että oppilaat, opettajat ja työmaat antaisivat palautetta enemmän ja ajoissa, kun asioihin voi vielä harjoitteluaikana puuttua.

"Olen viiden vuoden aikana saanut YIT:n palauteboksin kautta ainoastaan yhden palautteen, mutta se oli todella hyvä. En tiedä vaikka kirjailija olisi pojasta tullut", Jääskeläinen sanoo.

(Kopiotu Kauppalehdestä 1.8.2018)

Varian päättäjäiset 1.6.2018

0

DSC04243Puheeni Vantaan Varian päättäjäisissä 1.6.2018

Arvoisat oppilaat, opettajat ja muu juhlaväki.

Minulla on ilo ja kunnia olla täällä tänään kymmenettä kertaa puhumassa rakennusalan työturvallisuuskilpailusta.

Kilpailu oli jälleen erittäin tasoinen ja kova tasoinen, ainoat virhemerkinnät tulivat silmäsuojainten puuttumisesta ja luvattomista poissa oloista. jotka sitten ratkaisivatkin voittajan.

Tämä kilpailu on hyvä osoitus toimivasta neuvottelukunta toiminnasta, neuvottelukuntien toiminnan uhkana on kaupunkien päätökset esimerkiksi Helsinki ja Espoo ovat jo tehneet päätöksen lopettaa neuvottelukunnat- toivottavasti Vantaa ei seuraa perässä.

Ammatillisen koulutuksen reformin piti tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä ei heikentää sitä lopettamalla neuvottelukuntia.

Tämä päivä jää muutenkin historiaan. Tänään astui voimaan rakennusalan uusi työehtosopimus neljän kuukauden neuvottelujen jälkeen. Välillä työehtosopimuksen saaminen vie aikaa eikä työtaistelutoimiltakaan vältytty. Julkisuudessa on ajateltu, että rakennusala olisi lakkoherkkä ala, mutta se ei pidä paikkaansa, koska viimeksi oltiin vastaavassa tilanteessa 32-vuotta sitten, mutta lopulta järki voitti -eikä työnantajaliittokaan työsulkua koskaan julistanut (kyllä julisti, mutta se ei kerinnyt astua voimaan, kun neuvotteluissa saavutettiin neuvottelutulos) työsulkua- sillä olisi ollut turmiollisia vaikutuksia alanvetovoiman kannalta.

Yksi lisähuoli on se, että onko ammattikoulujen päättäjäiset myös katoavaa kansanperinnettä, kun opinnot voi aloittaa million tahansa ja päättää opinnot, kun pisteet ovat täynnä. Sillä tama mielestäni vähentää ammattikoululaisten arvostusta- toivottavasti olen väärässä.

Mutta sitten itse kilpailuun. Varian työturvallisuuskilpailun voittaja 2018 on TTRAN17C tuloksella 97,36%, erittäin hyvä tulos -sitä voivat rakennusalan työmaatkin kalpeana katsella ja väitänkin että Variasta tulee alansa turvallisimmat oppilaat työmaille.

Voittajat ovat:

passi numero 157 XXXX XXXXX

passi numero 158 XXXX XXXXXX

jne… passiin numero 169 asti (nimet poistettu tietosuojan vuoksi ja itävaltalaiset vatupassit luovutettiin oppilaille kaksi viikkoa aikaisemmin järjestetyssä tilaisuudessa, jossa samalla palkittiin tunnin aktiivisimmat oppilaat. Palkinnot lahjoitti E.Vuorio Oy).

Onnittelut voittajille ja luokanopettajana toimi Liisa Huittinen.

Kilpailun palkintoihin osallistuivat seuraavat yritykset:

Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy

YIT Rakennus Oy

Talonrakennus Skanska Oy

Lujatalo Oy

Työkaluliike E. Vuorio Oy

Koska tänään ei passeja enään jaettu, niin kukitetaan sitten luokan luokan opettaja.

Onnea vielä kerran kaikille ja oikein hyväää kesää!

 

 

 

 

 

Rakennusalan työtaisteluista

0

Miksi lakkoillaan?

Rakennusliiton sopimusalojen työehtosopimusneuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Työantajat tarjoavat edelleen vain julkisuudessa esillä ollutta EK:n määräämää palkankorotusta. Sen lisäksi työantajat haluavat Rakennusliiton hyväksyvän jälkikäteen kiky–sopimuksen heikennykset, sunnuntailisien poiston ja vuokratyön täydellisen vapauttamisen.

Milloin lakkoillaan?

Kevään 2018 lakkopäivät ovat

  • torstaina 19.4.
  • perjantaina 20.4.
  • maanantaina 23.4.
  • tiistaina 24.4.
  • torstaina 3.5.
  • perjantaina 4.5.
  • maanantaina 7.5.
  • tiistaina 8.5.

Lakko alkaa kunakin päivänä klo 00.00 ja päättyy klo 24.00.
Lakon piirissä olevat työntekijät eivät tee mitään sellaisia töitä, joihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Ketä lakko koskee?

Lakko koskee seitsemää rakennustuoteteollisuuden yritystä

  • Betonimestarit Oy
  • Betset Oy
  • Parma Oy
  • Rajaville Oy
  • Parmarail Oy Ab
  • Rudus Oy
  • Ruskon Betoni Oy

Lakko koskee myös em. yhtiöiden tytäryhtiöiden (konserniin kuuluvien yritysten) töitä, joissa työntekijöiden työehtoihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Miten lakko etenee?

Mikäli edellä mainitut työehtosopimusneuvottelujen vauhditustoimet eivät tuota riittävää tulosta, Rakennusliitto tulee aikanaan ilmoittamaan uusista vauhditustoimista. (Lähde: Rakennusliiton sivut)

Rakennusalan ylityökielto alkoi!

0

Ylityökielto rakennusaloilla alkaa torstaina 1.3.2018.

Ylityökiellon aikana kaikilla Rakennusliiton sopimusaloilla tehdään töitä vain maanantaista perjantaihin klo 07.00 – 16.00. Myös rakennustyömaiden torninosturinkuljettajat työskentelevät klo 7.00-16.00.

Ylityökielto rakennusaloilla voi kestää jopa muutamia viikkoja, sillä rakennusalojen työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet.

-Me yritämme saada neuvotteluihin vauhtia ensin ylityökiellolla. On tärkeää, että ylityökielto saadaan pitäväksi heti alusta lähtien. Jos ylityökielto ei tehoa, annamme lakkoilmoituksia, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Rakennusaloilla voidaan jatkaa vain sellaisia poikkeavia työaikamuotoja, jotka ovat olleet voimassa ennen 1.2.2018. Tämän ajankohdan jälkeen alkaneita vuorotöitä tai muita poikkeavia työaikamuotoja ei voi enää jatkaa tai uusia aloittaa.

Kaikki päivystykset, jotka tapahtuvat maanantai – perjantai kello 07.00 – 16.00 ulkopuolella, päättyvät. Hätätyötä tehdään, mutta mahdollista hätätyötä varten ei kenenkään tarvitse päivystää.

Poikkeuslupia ylityökieltoon voi hakea liiton keskustoimistosta ja hakemukset osoitetaan järjestöpäällikkö Jukka Asikaiselle (jukka.asikainen@rakennusliitto.fi). Poikkeuksia myönnetään vain silloin, jos ylityökiellosta aiheutuu hengen tai terveyden vaaraa tai ennalta arvaamattomia huomattavia aineellisia vahinkoja.

Rakennusliiton ammattiostojen järjestämiä TES-infotilaisuuksia

UUSIMAA

Perjantaina 2.3.2018

  • Sisävalmistemiehet, os. 004 ja
    Helsingin maalarit, os. 002 klo 11 alkaen osoitteessa Viides linja 3, Helsinki
  • Helsingin putkimiehet (talotekniikka),  os. 390 klo 12 alkaen Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa

Perjantaina 16.3.2018

  • Helsingin kirvesmiehet, os. 001 ja
    Torninosturinkuljettajat ja asentajat, os. 006  klo 11-16,
    Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4 (katutaso), Helsinki

 

Päivitäthän jäsen- ja tilitietosi eAsiointiin

Rakennusliitto  kehottaa kaikkia jäseniä tarkistamaan ja päivittämään jäsen- ja tilitiedot sähköisessä jäsenpalvelussa eli eAsioinnissa.

Mahdollisessa työtaistelutilanteessa jäsenen lakkoavustus maksetaan suoraan jäsenen pankkitilille. Maksatusta voi nopeuttaa ilmoittamalla tilinnumeron etukäteen eAsioinnin ”omat tiedot”-kentässä.

Avustusta maksetaan niille rakentajille, joiden jäsenyys on ollut voimassa ja kunnossa 1.3.2018 mennessä.

Aktiivimallia vastustava mielenilmaisu Senaatintorilla

0

IMG_3628

SAK:n aktiivimallia vastustava yhteiskokouksen (rakennusalan) puheeni!

0
Rakennusliiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen pitää rakennusalan puheenvuoron.

Rakennusliiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen pitää rakennusalan puheenvuoron.

Arvoisat puheenjohtajat, Liittovaltuustojen ja Liittohallitusten väki.

 

Elämme merkillisiä ja ennen kuulumattomia aikoja.

 

Suomen hallituksen harjoittama kyytyspolitiikka on loputtava.

 

Työttömät ovat ihmisiä ja yksilöitä. Kaikkia ei pidä huitoa kepillä, vaan inhimillisyyden on palattava päätösentekoon mukaan.

 

Hallitus runnoi työttömyysturvaan aktiivimallin, joka väistämättä pudottaa kymmenien tuhansien työttömien työttömyyspäivärahaa 4,65 %:lla.

 

Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, avoimia työpaikkoja joitakin kymmeniä tuhansia. Kaikki eivät tule mitenkään saamaan töitä, vaikka yrittäisivät kuinka tosissaan. Onko tämä työttömien vika ja pitääkö heitä siitä rangaista?

 

Hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden kansanedustajat vaativat työttömiä muuttamaan työn perässä. Näin ihmiset tekevätkin.

 

Pätkätöiden perässä muutto ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista. Useimpien ihmisten ainoa varallisuus on asunto ja monella muuttotappiopaikkakunnalla asunnot ovat käytännössä menettäneet arvonsa. Tämä tekee muuttamisesta entistä vaikeampaa.

 

Hallituksen uusi suunnitelma aktiivisesta työnhausta ja raportoinnista työvoimatoimistoille on järkeä vailla. Miljoonat työhakemukset eivät työllistä ketään, vaan poistavat markkinoilta nykyisetkin yritysten työpaikkailmoitukset.

 

Työvoimatoimistoihin raportointi voi osoittautua niin hankalaksi, että jo yksin SE tuottaa tolkuttoman määrän karensseja.

 

Läheskään kaikilla rakentajilla ei ole käytössään tietokoneyhteyksiä eikä taitoja koneen käyttämiseen. Suomessa asuu tuhansittain muualta tulleita rakentajia, jotka eivät osaa kunnolla suomea. Mitenkähän näiden työnhakujen ja raportointien kuvitellaan sujuvan.

Kun KIKY solmittiin, se solmittiin pistooli ohimolla pakkolailla uhkaillen, niin silloin pääministeri Juha Sipilä esitti vetoomuksen raharikkaille että he luopuisivat omista eduistaan, palkkioista ja palkoista.

 

MITEN KÄVIKÄÄN ?

Kukaan ei ole luopunut mistään, vaan omaisuuksia kätketään edelleen vakuutuskuoriin ja veroparatiiseihin, vedoten siihen että toiminta on laillista, mutta MORAALISTA tässä yhteydessä ei voi puhua!

 

Samaan aikaan, kun keskustelu aktiivimallista jatkuu – Suomen hallitus heittää työministerin suulla uutta keppiä ”meidän tulee alkaa keskustelemaan yleissitovuudesta”.

Nyt minä vuorostani heitän VETOOMUKSEN hallitukselle, unohtakaa keskustelu YLEISSITOVUUDESTA, sillä se tulisi äärimäisen kalliiksi SUOMELLE, koska silloin Suomi pysähtyy!

Nyt mina vetoan meihin kaikkiin täytetään tori 2.helmikuuta

 

KIITOS!

 

Jari Jääskeläinen

Rakennusliiton hallituksen jäsen

SAK:n edustajistonjäsen

050-3505006

 

 

 

Iso KIITOS sotiemme veteraaneille ja yhteistyökumppaneille…….

0

Iso Kiitos sotiemme veteraaneille joiden ansiosta saamme elää ja asua vapaassa isänmaassamme. Tahdon kiittää myös yhteistyökumppaneita Vantaan kaupunkia, Hakunilan kansainvälistä yhdistystä, Hakunila -seuraa, Vantaan maanpuolustusjärjestöjä, sekä Vantaan Vasemmistoliittoa jotka järjestivät Suomi 100-vuoden itseisyyspäivän juhlasta Energia Areenalla. Ohessa kuvakalleria juhlista, johon oli vapaapääsy.

Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi!

Vantaan Suomi 100-vuoden itsenäisyyspäivän juhlan järjestäjät

Vantaan Suomi 100-vuoden itsenäisyyspäivän juhlan järjestäjät

100-itsenäisyysjuhlan  juonsi Vantaan kulttuurijohtaja Annukka Larkio

100-itsenäisyysjuhlan juonsi Vantaan kulttuurijohtaja Annukka Larkio

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen piti juhlapuheen tehden kunniaa sotiemme veteraaneille ja toivottaen kaikkille tervetuloa Energia Areenalle, joka oli lähes täysi.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen piti juhlapuheen tehden kunniaa sotiemme veteraaneille ja toivottaen kaikkille tervetuloa Energia Areenalle, joka oli lähes täysi.

Tanssiesityksenä nähtiin Kuiskaa aikamme kuulen- ryhmän esitys, johon koreogrfian oli tehnyt Marianne Rouhiainen. Musiikkina Jean Sibeliuksen Karelia-sarjan Intermezzo, Andante Festivo

Tanssiesityksenä nähtiin Kuiskaa aikamme kuulen- ryhmän esitys, johon koreogrfian oli tehnyt Marianne Rouhiainen. Musiikkina Jean Sibeliuksen Karelia-sarjan Intermezzo, Andante Festivo

IMG_3547 IMG_3549

Nuoren puheen piti Aleksi Virolainen Martinlaakson lukiosta.

Nuoren puheen piti Aleksi Virolainen Martinlaakson lukiosta.

 

Lauluyhtye Rajaton: Sopraano Essi Wuorela ja  Virpi Moskari. Altto Soila Sariola, tenori Hannu Lepola, baritoni Ahti Paunu, basso Jussi Chydenius.

Lauluyhtye Rajaton: Sopraano Essi Wuorela ja Virpi Moskari. Altto Soila Sariola, tenori Hannu Lepola, baritoni Ahti Paunu, basso Jussi Chydenius.

Vantaan kaupunkinjohtaja Kari Nenonen, kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Multala ja valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kävivät kiittämässä  Lauluyhtye Rajatonta komeesta esityksestä.

Vantaan kulttuurijohtaja Anukka Larkio, kaupunkinjohtaja Kari Nenonen, kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Multala ja valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kävivät kiittämässä Lauluyhtye Rajatonta komeesta esityksestä.

Ohjelma Energia Areenalla

Pääluottamusmiesvaaleissa 221 ääntä takasi jatkokauden. Kiitos kaverit luottamuksesta!

0

Vaalien jälkeinen ensimmäinen tapaaminen meneekin huomenna työministeri Jari Lindtrömin kanssa.

Go to Top