Rakennusalan työtaisteluista

0

Miksi lakkoillaan?

Rakennusliiton sopimusalojen työehtosopimusneuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Työantajat tarjoavat edelleen vain julkisuudessa esillä ollutta EK:n määräämää palkankorotusta. Sen lisäksi työantajat haluavat Rakennusliiton hyväksyvän jälkikäteen kiky–sopimuksen heikennykset, sunnuntailisien poiston ja vuokratyön täydellisen vapauttamisen.

Milloin lakkoillaan?

Kevään 2018 lakkopäivät ovat

  • torstaina 19.4.
  • perjantaina 20.4.
  • maanantaina 23.4.
  • tiistaina 24.4.
  • torstaina 3.5.
  • perjantaina 4.5.
  • maanantaina 7.5.
  • tiistaina 8.5.

Lakko alkaa kunakin päivänä klo 00.00 ja päättyy klo 24.00.
Lakon piirissä olevat työntekijät eivät tee mitään sellaisia töitä, joihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Ketä lakko koskee?

Lakko koskee seitsemää rakennustuoteteollisuuden yritystä

  • Betonimestarit Oy
  • Betset Oy
  • Parma Oy
  • Rajaville Oy
  • Parmarail Oy Ab
  • Rudus Oy
  • Ruskon Betoni Oy

Lakko koskee myös em. yhtiöiden tytäryhtiöiden (konserniin kuuluvien yritysten) töitä, joissa työntekijöiden työehtoihin sovelletaan rakennustuoteteollisuuden työehtosopimusta.

Miten lakko etenee?

Mikäli edellä mainitut työehtosopimusneuvottelujen vauhditustoimet eivät tuota riittävää tulosta, Rakennusliitto tulee aikanaan ilmoittamaan uusista vauhditustoimista. (Lähde: Rakennusliiton sivut)

Rakennusalan ylityökielto alkoi!

0

Ylityökielto rakennusaloilla alkaa torstaina 1.3.2018.

Ylityökiellon aikana kaikilla Rakennusliiton sopimusaloilla tehdään töitä vain maanantaista perjantaihin klo 07.00 – 16.00. Myös rakennustyömaiden torninosturinkuljettajat työskentelevät klo 7.00-16.00.

Ylityökielto rakennusaloilla voi kestää jopa muutamia viikkoja, sillä rakennusalojen työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet.

-Me yritämme saada neuvotteluihin vauhtia ensin ylityökiellolla. On tärkeää, että ylityökielto saadaan pitäväksi heti alusta lähtien. Jos ylityökielto ei tehoa, annamme lakkoilmoituksia, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Rakennusaloilla voidaan jatkaa vain sellaisia poikkeavia työaikamuotoja, jotka ovat olleet voimassa ennen 1.2.2018. Tämän ajankohdan jälkeen alkaneita vuorotöitä tai muita poikkeavia työaikamuotoja ei voi enää jatkaa tai uusia aloittaa.

Kaikki päivystykset, jotka tapahtuvat maanantai – perjantai kello 07.00 – 16.00 ulkopuolella, päättyvät. Hätätyötä tehdään, mutta mahdollista hätätyötä varten ei kenenkään tarvitse päivystää.

Poikkeuslupia ylityökieltoon voi hakea liiton keskustoimistosta ja hakemukset osoitetaan järjestöpäällikkö Jukka Asikaiselle (jukka.asikainen@rakennusliitto.fi). Poikkeuksia myönnetään vain silloin, jos ylityökiellosta aiheutuu hengen tai terveyden vaaraa tai ennalta arvaamattomia huomattavia aineellisia vahinkoja.

Rakennusliiton ammattiostojen järjestämiä TES-infotilaisuuksia

UUSIMAA

Perjantaina 2.3.2018

  • Sisävalmistemiehet, os. 004 ja
    Helsingin maalarit, os. 002 klo 11 alkaen osoitteessa Viides linja 3, Helsinki
  • Helsingin putkimiehet (talotekniikka),  os. 390 klo 12 alkaen Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa

Perjantaina 16.3.2018

  • Helsingin kirvesmiehet, os. 001 ja
    Torninosturinkuljettajat ja asentajat, os. 006  klo 11-16,
    Rakennusliiton Uudenmaan aluetoimistolla, Siltasaarenkatu 4 (katutaso), Helsinki

 

Päivitäthän jäsen- ja tilitietosi eAsiointiin

Rakennusliitto  kehottaa kaikkia jäseniä tarkistamaan ja päivittämään jäsen- ja tilitiedot sähköisessä jäsenpalvelussa eli eAsioinnissa.

Mahdollisessa työtaistelutilanteessa jäsenen lakkoavustus maksetaan suoraan jäsenen pankkitilille. Maksatusta voi nopeuttaa ilmoittamalla tilinnumeron etukäteen eAsioinnin ”omat tiedot”-kentässä.

Avustusta maksetaan niille rakentajille, joiden jäsenyys on ollut voimassa ja kunnossa 1.3.2018 mennessä.

Aktiivimallia vastustava mielenilmaisu Senaatintorilla

0

IMG_3628

SAK:n aktiivimallia vastustava yhteiskokouksen (rakennusalan) puheeni!

0
Rakennusliiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen pitää rakennusalan puheenvuoron.

Rakennusliiton hallituksen jäsen Jari Jääskeläinen pitää rakennusalan puheenvuoron.

Arvoisat puheenjohtajat, Liittovaltuustojen ja Liittohallitusten väki.

 

Elämme merkillisiä ja ennen kuulumattomia aikoja.

 

Suomen hallituksen harjoittama kyytyspolitiikka on loputtava.

 

Työttömät ovat ihmisiä ja yksilöitä. Kaikkia ei pidä huitoa kepillä, vaan inhimillisyyden on palattava päätösentekoon mukaan.

 

Hallitus runnoi työttömyysturvaan aktiivimallin, joka väistämättä pudottaa kymmenien tuhansien työttömien työttömyyspäivärahaa 4,65 %:lla.

 

Suomessa on satoja tuhansia työttömiä, avoimia työpaikkoja joitakin kymmeniä tuhansia. Kaikki eivät tule mitenkään saamaan töitä, vaikka yrittäisivät kuinka tosissaan. Onko tämä työttömien vika ja pitääkö heitä siitä rangaista?

 

Hallituksen ministerit ja hallituspuolueiden kansanedustajat vaativat työttömiä muuttamaan työn perässä. Näin ihmiset tekevätkin.

 

Pätkätöiden perässä muutto ei kuitenkaan ole taloudellisesti mahdollista. Useimpien ihmisten ainoa varallisuus on asunto ja monella muuttotappiopaikkakunnalla asunnot ovat käytännössä menettäneet arvonsa. Tämä tekee muuttamisesta entistä vaikeampaa.

 

Hallituksen uusi suunnitelma aktiivisesta työnhausta ja raportoinnista työvoimatoimistoille on järkeä vailla. Miljoonat työhakemukset eivät työllistä ketään, vaan poistavat markkinoilta nykyisetkin yritysten työpaikkailmoitukset.

 

Työvoimatoimistoihin raportointi voi osoittautua niin hankalaksi, että jo yksin SE tuottaa tolkuttoman määrän karensseja.

 

Läheskään kaikilla rakentajilla ei ole käytössään tietokoneyhteyksiä eikä taitoja koneen käyttämiseen. Suomessa asuu tuhansittain muualta tulleita rakentajia, jotka eivät osaa kunnolla suomea. Mitenkähän näiden työnhakujen ja raportointien kuvitellaan sujuvan.

Kun KIKY solmittiin, se solmittiin pistooli ohimolla pakkolailla uhkaillen, niin silloin pääministeri Juha Sipilä esitti vetoomuksen raharikkaille että he luopuisivat omista eduistaan, palkkioista ja palkoista.

 

MITEN KÄVIKÄÄN ?

Kukaan ei ole luopunut mistään, vaan omaisuuksia kätketään edelleen vakuutuskuoriin ja veroparatiiseihin, vedoten siihen että toiminta on laillista, mutta MORAALISTA tässä yhteydessä ei voi puhua!

 

Samaan aikaan, kun keskustelu aktiivimallista jatkuu – Suomen hallitus heittää työministerin suulla uutta keppiä ”meidän tulee alkaa keskustelemaan yleissitovuudesta”.

Nyt minä vuorostani heitän VETOOMUKSEN hallitukselle, unohtakaa keskustelu YLEISSITOVUUDESTA, sillä se tulisi äärimäisen kalliiksi SUOMELLE, koska silloin Suomi pysähtyy!

Nyt mina vetoan meihin kaikkiin täytetään tori 2.helmikuuta

 

KIITOS!

 

Jari Jääskeläinen

Rakennusliiton hallituksen jäsen

SAK:n edustajistonjäsen

050-3505006

 

 

 

Iso KIITOS sotiemme veteraaneille ja yhteistyökumppaneille…….

0

Iso Kiitos sotiemme veteraaneille joiden ansiosta saamme elää ja asua vapaassa isänmaassamme. Tahdon kiittää myös yhteistyökumppaneita Vantaan kaupunkia, Hakunilan kansainvälistä yhdistystä, Hakunila -seuraa, Vantaan maanpuolustusjärjestöjä, sekä Vantaan Vasemmistoliittoa jotka järjestivät Suomi 100-vuoden itseisyyspäivän juhlasta Energia Areenalla. Ohessa kuvakalleria juhlista, johon oli vapaapääsy.

Klikkaamalla kuvaa saat sen suuremmaksi!

Vantaan Suomi 100-vuoden itsenäisyyspäivän juhlan järjestäjät

Vantaan Suomi 100-vuoden itsenäisyyspäivän juhlan järjestäjät

100-itsenäisyysjuhlan  juonsi Vantaan kulttuurijohtaja Annukka Larkio

100-itsenäisyysjuhlan juonsi Vantaan kulttuurijohtaja Annukka Larkio

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen piti juhlapuheen tehden kunniaa sotiemme veteraaneille ja toivottaen kaikkille tervetuloa Energia Areenalle, joka oli lähes täysi.

Kaupunginjohtaja Kari Nenonen piti juhlapuheen tehden kunniaa sotiemme veteraaneille ja toivottaen kaikkille tervetuloa Energia Areenalle, joka oli lähes täysi.

Tanssiesityksenä nähtiin Kuiskaa aikamme kuulen- ryhmän esitys, johon koreogrfian oli tehnyt Marianne Rouhiainen. Musiikkina Jean Sibeliuksen Karelia-sarjan Intermezzo, Andante Festivo

Tanssiesityksenä nähtiin Kuiskaa aikamme kuulen- ryhmän esitys, johon koreogrfian oli tehnyt Marianne Rouhiainen. Musiikkina Jean Sibeliuksen Karelia-sarjan Intermezzo, Andante Festivo

IMG_3547 IMG_3549

Nuoren puheen piti Aleksi Virolainen Martinlaakson lukiosta.

Nuoren puheen piti Aleksi Virolainen Martinlaakson lukiosta.

 

Lauluyhtye Rajaton: Sopraano Essi Wuorela ja  Virpi Moskari. Altto Soila Sariola, tenori Hannu Lepola, baritoni Ahti Paunu, basso Jussi Chydenius.

Lauluyhtye Rajaton: Sopraano Essi Wuorela ja Virpi Moskari. Altto Soila Sariola, tenori Hannu Lepola, baritoni Ahti Paunu, basso Jussi Chydenius.

Vantaan kaupunkinjohtaja Kari Nenonen, kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Multala ja valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kävivät kiittämässä  Lauluyhtye Rajatonta komeesta esityksestä.

Vantaan kulttuurijohtaja Anukka Larkio, kaupunkinjohtaja Kari Nenonen, kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Multala ja valtuuston puheenjohtaja Antti Lindtman kävivät kiittämässä Lauluyhtye Rajatonta komeesta esityksestä.

Ohjelma Energia Areenalla

Pääluottamusmiesvaaleissa 221 ääntä takasi jatkokauden. Kiitos kaverit luottamuksesta!

0

Vaalien jälkeinen ensimmäinen tapaaminen meneekin huomenna työministeri Jari Lindtrömin kanssa.

Sisäilmastrategia – ehdotus sisäilma-asioiden hoitamiseksi Vantaalla

0

Sisäilmastrategia – ehdotus sisäilma-asioiden hoitamiseksi Vantaalla

Vanvaryn sisäilmatoimikunnasta kaupunginvaltuustoon valitut Sirpa Kauppinen (vihr), Sami Kanerva (kok), Tiina Tuomela (KD), Jari Jääskeläinen (vas) ja Jan Edelmann (kok) työstivät yhteisen ehdotuksen Vantaan sisäilmastrategiaksi.

Ongelma:

Huonosta sisäilmasta oireilevien määrä kasvaa jatkuvasti Vantaalla. Kaupungissamme on useita kouluja, joissa opettajat ja oppilaat saavat vakavia oireita sisäilmasta.

Rakennuskantaa ei riittävästi ja ennakoivasti huolleta eikä ilmanvaihto ei ole riittävällä tasolla. Uudis- ja korjausrakentamisen laatu ja valvonta ovat puutteellisia eivätkä rakennusyhtiöt joudu kantamaan vastuutaan rakennusvirheistä.

Vantaan vetovoimaisuus uusien asukkaiden silmissä laskee koulujen ja päiväkotien huonon kunnon vuoksi.

Tavoitteet:

Tietoisuuden lisääminen sisäilmaongelmien syistä ja seurauksista. Lasten ja työntekijöiden terveyden säilyttäminen.

Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen. Terveyshaittaa aiheuttavien tilojen käyttökielto ja väistötilojen nopea hankinta. Laadukas korjausrakentaminen.

Organisaatiokulttuuri, jossa ongelmista voidaan keskustella avoimesti.

Sisäilmaongelmien aiheuttamien kulujen minimointi, huomioiden myös sairastamisen aiheuttamat kulut.

Rakennusyhtiöiden rakentamisen laadun parantaminen ja vastuuttaminen rakennusvirheistä.

Vantaan vetovoimaisuuden lisääminen

Akuuttien ongelmien ratkaisu:

  1. Pahimpien koulujen ja päiväkotien sisäilman terveellisyyden mittaaminen esim. THL:n oirekyselyllä tai e-keräimellä.

    • Tutkittava kouluista ainakin Mikkola, Kartanonkoski, Viertola, Peltola, Vantaankoski, Kaivoksela, Korso sekä Majtorpan päiväkoti.

  2. Terveydelle vaarallisiksi osoittautuneiden tilojen (tai rakennusten) sulkeminen ja väistötilojen nopea hankinta. Tehokkaat ilmanpuhdistimet tilapäisenä apua ennen väistöön pääsemistä.

  3. Tilojen korjaus välittömästi vian paikallistamisen jälkeen mm. kostuneiden rakenteiden vaihto ja rakenteiden perusteellinen kuivaus, hengittämättömien pintamateriaalien vaihtaminen hengittäviin.

  4. Kuntoraporttien ja ajantasaisten korjaustietojen  laittaminen nettisivuille vanhempien tiedottamiseksi ja luottamuksen saamiseksi.

 

TOIMINTAMALLI SISÄILMAONGELMISSA

1. Sisäilmaongelmaepäilyyn reagoiminen ja toimintamalli

  • Epäily sisäilmaongelmista käynnistää prosessin

A: Tilan terveellisyyden varmistaminen: Oirekysely tai e-keräin-mittaus (tai vastaava toksisuusmittaus), jolla varmistetaan tilan terveellisyy

    • Sisäilmaepäily syntyy tiedetystä kosteusvauriosta, vakavasta huollon vikailmoituksesta, useammasta oireilmoituksesta,  työterveyshuollon sisäilmaepäilystä tai henkilökunnan tai oppilaiden vakavasta huolesta sisäilman suhteen.

    • Sisäilman terveellisyys varmistetaan kuukauden sisällä. Esimerkiksi e-keräin -mittauksen analyysi tulee viikossa.

    • Luokat tai tilat joissa on terveyshaitan riski, suljetaan viipymättä.

      • Väistötilat puhtaita, jotta altistus ei jatku.

      • Koulupäiviä & opetusta lisätään ulkotiloissa.

    • Ilmastointia ja siivousta tehostetaan.

    • Mahdolliset ilmanpuhdistimet ovat nanoluokan huollettuja ilmanpuhdistimia.

B: Avoin tiedottaminen

  • Vanhemmille mm. Wilma-viestillä, reissuvihoilla ja kouluterveydenhuollossa

  • Kaupungin sisäilma-asioiden sivulla

  • Opettajat ja muu henkilökunta saavat luvan puhua sisäilma-asioista ja kertoa sisäilmaoireistaan..

C: Sisäilmaongelman syyn selvittämisen:

  • Rakennuksen tekniset tutkimukset. On tyypillistä että syyn löytyminen ei ole helppoa pintamenetelmillä. Rakenneavauksia tarvitaan.

  • Homekoiria voidaan käyttää, mikäli ongelmien paikantaminen on haasteellista.

  • Laaditaan ohjeistus ongelmatiloissa olleiden tavaroiden käsittelyyn, jotta sisäilmaongelmaa ei “levitetä” toisiin tiloihin.

2. Huolto ja ylläpito

  • Koko kouluverkko kartoitetaan oirekyselyllä tai e-keräimellä 2 vuoden sisällä. Jatkossa tehdään seurantatutkimuksia 5v välein.

  • Välitön reagointi kosteusvaurioiden sattuessa.

  • Rakennusten oikea käyttö

    • Ilmanvaihto päällä  24/7. Ilmanvaihdon painesuhteiden muutosten vaikutukset arvioitava rakenteiden kosteustekniseltä kannalta.

    • Energiansäästöä etsitään muilla keinoin mm. energian talteenotto poistoilmasta, lämpökäyrien tasaus. Ammattimaisesti toteutetussa energiansäästössä oikein asetetut säädöt parantavat sisäilman laatua ja rakennuksen elinikää.

    • Ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihto vähintään x3/vuosi. Kanavien puhdistus ja säätöjen tarkistus 5v välein.

    • Siivouskemikaaleissa vältetään liiallista biosidien käyttöä.

    • Sähköisiä huoltokirjoja käytetään aktiivisesti.

    • Vika- ja oireilmoitusten kokonaismääristä säännöllisesti tietoa päättäjille.

  • Kouluterveydenhuolto kantaa vastuuta sisäilman laadun seurannasta mm. terveystarkastusten ja -kyselyjen yhteydessä.

3. Korjausrakentaminen

  • Vesivahingot (esim. kattovuodot) korjataan välittömästi, kosteuden lähteet poistetaan, kostuneet rakenteet vaihdetaan tai, jos ei mahdollista, kuivataan huolellisesti. Tiivistyskorjaukset eivät välttämättä ole riittäviä.

  • Korjausten onnistuminen tarkistetaan.

  • “Homeiden” desinfioinnin epäillään vähentävän lähinnä hyvänlaatuista mikrobistoa ja lisäävän toksisten (myrkkyjä tuottavien) elintilaa.

  • Korjausrakentamisen kosteudenhallinta kuivaketju10 -tasolle.

4. Uudisrakentaminen

  • Ongelmakoulujen korvaaminen:

Koulujen uudisrakentamisen tahti tuplattava, nyt investointeja pitkitetty vuosikymmeniä, jonka takia terveysongelmat ovat kasvaneet.

  • Rahoitusmalleista käydään poliittinen keskustelu: omavelka, leasing jne. Ulkopuolista rahoitusta sekä muita erilaisia rahoitusmalleja kokeillaan.

  • Koulurakentamisen hintaa painetaan alas kokeilemalla mm.

    • Pakettitalovalmistajia: Rakentamista voidaan toteuttaa myös tehdasvalmiilla elementeillä, jotka ovat kuivassa rakennetut ja pystytetään kuivalla kelillä tai huputettuna. Kuivaketju ei täten katkea.

    • Puuelementtikoulujen (hinta lähes puolet pienempi) ja hirsirakentamisen osuutta lisätään.

  • Vältetään riskirakenteita: Huolelliset salaojitukset, korkea sokkeli, harjakattojen ja reilujen räystäiden suosiminen. Ei sadevesien johtamista rakenteiden sisällä.

Jätetään kaavoituksessa hyvät maapohjat omalle rakentamiselle.

  • Kilpailutus ja sopimushallinta:

Vaaditaan pidempiä takuita esim. 10v. Varmistetaan ennen takuun umpeutumista sisäilman terveellisyys sekä tehdään kuntokartoitus.

Laatusanktiot urakkasopimuksiin. Laadun pettäminen eli huonot referenssit pitää huomioida jatkossa.

Aikataulutus ei saa olla liian kireä. Laatukriteereiksi nopeuden ja hinnan sijaan terveellinen rakennus.

Takuukorjauksia varten sopimushallintaa ja juridista osaamista vahvistettava.

  • Oikea rakennustapa ja materiaalit

Kuivaketju10 metodit käyttöön koko ketjulle. Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Huomioi 10 yleisintä kosteusvaurioriskiä. Helsingissä otettu jo osin käyttöön.

Hengittävät ja terveelliset lattia- ja muut pintamateriaalit sekä pintakäsittelyaineet (mm. maalit)

5. Sisäilma-sairastuneen tuki

  • Terveet väistötilat oireilijoille ja myös vielä oireettomille altistuville.

  • “Terveen koulun etsiminen” ei saa romahduttaa lapsen terveyttä ja henkistä hyvinvointia..

  • Kotiopetukseen tukea. Sisäilmasta sairastuneita opettajia voidaan käyttää apuna kotiopetuksessa.

  • Huomioidaan kaikki em. asiat uusien koulujen hankinnassa.

  • Tietoa sisäilmasairaan kohtaamiseen mm. koulutoimeen, kouluterveydenhuoltoon ja lastensuojeluun. Kootaan yhteen tietoa sisäilmasta sairastuneille, miten toimia ja mistä saa apua.

6. Hallinto ja päätöksenteko

  • Talous

    • Sisäilma-asioiden selvittämistä, korjaamista ja on tarkasteltava investointeina muiden investointien tapaan. Takaisinmaksuaika on 1-3 vuotta.

    • Koulujen korjausten tai väistötilojen hankinnan pitkittämisessä tulee huomioida terveys- ja sijaiskulut. Päätöksenteossa tuotava esiin riskit vakavien sisäilmasairauksien ja syrjäytymisen aiheuttamille kuluille.

    • Seurataan siis sisäilma-ongelmien aiheuttamia kokonaiskustannuksia sekä riskejä tulevaisuuteen mm. lasten syrjäytymiselle ja henkilökunnan ennenaikaiselle eläköitymiselle.

    • Korjausvelan laskentakaavan sijaan rakennusten korjaaminen ja korvaaminen priorisoidaan  terveysperusteisesti.

  • Hallinnon käytännöt:

    • Sisäilma-asioiden neuvottelukunta pohtii hallintorajat ylittäviä ratkaisuja. Kokoonpanossa hyvä olla mukana:

      • Sisäilma-asioita osaava edustaja joka puolueesta

      • Tilakeskuksen, Sivistystoimen sekä Vantin virkamies

      • Teknisen ja Opetuslautakunnan edustajat

    • Vastuunotto: Määritellään selkeät ja laajat vastuut kaupungin organisaatiossa, jossa Sivistystoimi tilaajana, Tekninen toimi ja Sosiaali- ja terveystoimi sekä henkilöstöhallinto ovat mukana.

    • Koulujen ja päiväkotien sisäilma-asioita käsitellään sekä opetuslautakunnassa (tilojen tilaaja) että tilakeskuksessa sekä tarvittaessa muissa instansseissa.Myös sosiaali- ja terveyslautakunnan on tarpeen olla mukana.

    • Hyvä hallintotapa: Lautakuntiin palautetaan oikeus muiden kuin listalla olevien asioiden keskustelu. Hyvä hallinto mahdollistaa pikaisen keskustelun ja tiedon kysymisen.

    • Osaamisen lisääminen sisäilma-asioissa  sosiaali- ja terveystoimessa, teknisessä toimessa, sivistystoimialalla ja henkilöstöhallinnossa.

    • Korjauksien laaduntarkkailu. Korjaustoimenpiteet tarkastettava ja dokumentava.

  • Tiedon kululla luottamusta:

    • Avoin tiedotus. Mm. työterveyden havaitsemasta sisäilmariskistä tulee tiedottaa vanhemmille, samoin tutkimusten alustavista tuloksista.

    • Kaupungin sisäilmasivuille kootaan julkiset asiakirjat kuten kuntoraportit, sisäympäristöasioiden ja sisäilmatyöryhmien muistiot sekä tiedot korjaus- ja tutkimustilanteesta ja tarkastuskertomukset. Myös sisäilmaa koskevat Wilma-viestit ja tiedotteet sopivat sinne. Koulujen sivuilta linkki tänne.

    • Wilma-viestinnässä kerrottava jo ensimmäinen sisäilmaepäily, jotta vanhemmat voivat pohtia, onko lapsella sisäilman aiheuttamia oireita.

    • Vanhemmat mukaan luottamuksen lisäämiseksi

      • Virkamiesten kaupunkitason sisäympäristöasioiden ryhmään kuuluu Vanvaryn edustaja.

      • Koulukohtaisiin sisäilmatyöryhmiin vanhempien edustaja.

    • Päättäjille tietoa oireilmoitusten kokonaismäärästä, työterveyshuollon sisäilmaepäilyistä, kouluterveydenhuollon kyselyiden ja oirekyselyiden tuloksista sekä vakavista vesivaurioista sekä sisäilmaremonteista. Osa tiedotuksesta voi tapahtua kaupungin sisäilmasivujen kautta.

    • Kriisiviestinnässä (kun sisäilmaongelma on päällä) noudatettava avoimuutta ja rehellisyyttä

Vantaan kaupunginhallitus nimesi sisäilma-asioiden neuvottelukunnan.

0

Sisäilma-asioiden neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 2017–2019 / KN
Kaupunginjohtaja täydensi kohtaa e: oikeutettiin maankäytön apulaiskaupunginjohtaja kutsumaan kokouksiin vanhempainyhdistysten ja henkilöstön edustajia. Työhön kutsutaan lisäksi Vantti Oy:n edustaja.

Nimettiin:
KOK, Sami Kanerva, puheenjohtaja
SDP, Ulla Kaukola, I varapuheenjohtaja
VIHR, Annukka Majanto, II varapuheenjohtaja
RKP, Ann-Christine Teir
KD, Tiina Tuomela
KESK, Teemu Purojärvi
VAS, Jari Jääskeläinen
KOK, Birgitta Herranen
KOK, Mika Rautio
PS, Kai-Ari Lundell
VIHR, Sirpa Kauppinen
SDP, Päivi Laakso
SDP, Seppo Heimolinna

JJ onnittelee kaikkia valmistuneita ammattikoululaisia. Työmaalla tavataan!

0
Varian 9. rakennusalan työturvallisuuskilpailu

Varian 9. rakennusalan työturvallisuuskilpailun palkintojenjako. Palkinnon vastaanotti oppilaiden puolesta heidän opettaja Liisa Huittinen. Miten ammattikoulujen päättäjäisten käy, kun koulun voi aloittaa koskatahansa ja opinnot loppuvat kun opintopisteet on täynnä?

 

Vantaan valtuustopaikka lohkesi 290 äänellä, iso KIITOS kaikille!

0
Go to Top