Äänestyslista Varian leikkauksista opetuslautakunnan kokouksessa12.09.2016

0
Äänestystulos 11 leikkausten puolesta ja 5 leikkauksia vastaan.

Äänestystulos 11 leikkausten puolesta ja 5 leikkauksia vastaan.

Eriävämielipide/ merkintä pöytäkirjaan.

Eriävämielipide/ merkintä pöytäkirjaan.

Asuntojen rakentaminen Malmin lentokentälle toisi lisää töitä myös vantaalaisille.

1

Kirjoitukseni Vantaan Sanomissa 22.3.2016:

 

Asuntojen rakentaminen Malmin lentokentälle toisi lisää töitä myös vantaalaisille.

 

Pääkaupunkiseudulla on noin 20000 asunnon vajaus. Erityisesti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pitäisi kiireesti saada lisää. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisärakentamista ovat vaatineet vuokralaisjärjestöt, Helsingin kauppakamari ja eri poliittiset puolueet Keskustaa lukuun ottamatta. Nyt Keskusta näyttää käyneen jopa hyökkäykseen pääkaupunkiseudun kasvua vastaan, naamioiden kielteiset pyrkimyksensä Malmin lentokentän säilyttämisen puolustamisen kaapuun.

Lentokentän alueelle saataisiin rakennettua asunnot yli 20000 ihmiselle, joka olisi merkittävä lisä pääkaupunkiseudun asuntopulaa torjuttaessa. Asuntotuotannon lisääminen hillitsisi myös asuntojen hintojen rajua kasvua, jotka hinnat ovat jo karanneet sellaiselle tasolle, että ei yksin pienipalkkaiset ihmiset, vaan monet keskituloisetkaan eivät kykene hankkimaan asuntoa pääkaupunkiseudulta. Se, että he joutuvat hankkimaan asunnon etäämmältä, vaikka käyvät töissä pääkaupunkiseudulla, puolestaan lisää turhia liikenneruuhkia tällä alueella.

Mitä sitten lentokenttään keskellä asutusta tulee, niin kyllä se on melkoinen meluhaitta ja jopa turvallisuusriski.

Mitään asiallista syytä ei siis ole Malmin lentokentän toiminnan jatkamiseen ole, Keskustan pelin politiikka on sitten jo eri asia.

 

Jari Jääskeläinen

varavaltuutettu

Rakennusliiton hallituksen jäsen

kuntavaaliehdokas  vas

Opetuslautakunnan kokouksessa 13.3 -kysyin Mikkolan koulun tilanteesta……

0

Luettuani viimeisen kuntoraportin Mikkolan koulusta ja olisin kysynyt siitä opetuslautakunnassa.

Että mitä kaupunki tekee tämän tilanteen korjaamiseksi? Olen jo kertaalleen jättänyt tästä tutkinta pyynnön Aluehallintoviraston työsuojelutarkastajille. Niin sain vastauksen, jonka olen kuullut vuosia aiemminkin.

TÄMÄ EI KUULU OPETUSLAUTAKUNNALLE, VAAN TILAKESKUKSELLE. Eräässä mainoksessa sanottiin, että käynti optikolla riittää, mutta käynti AVI:ssa ei näyttänyt riittänyt, joten odottaako kaupunki, että tästä asiasta pitää tehdä tutkinta pyyntö Poliisille työsuojelurikoksesta.

Mielestäni tämä kuuluu niin opetuslautakunnalle, kuin tilakeskuksellekin, sekä meille päättäjille, sillä viime kädessä me päättäjät olemme  vastuussa jos ja kun oppilaita ja henkilökuntaa sairastuu- mahdollisesti pysyvästi ja silloin meidän on turha piiloutua virkamiesten selän taakse.

 

Alla suora ote tutkimuspöytäkirjasta 27.02.2017:

“Kohteessa on havaittu paikoin korkeaan kosteuteen viittaavia arvoja pintakosteusilmaisimella”

4.1 Tarkentavat mittaukset porareikä- ja viiltomittausmenetelmillä Lattiamateriaalina on muovimatto kaikissa mitatuissa tiloissa lukuun ottamatta iv-konehuoneita, joissa lattiamateriaalina on ruiskutettu polymeeripinnoite sekä salin 1152 näyttämön alapuolista tuolivarastoa, jossa on pinnoittamaton betonilattia. Korkeita, yli 85 % suhteellisen kosteuden arvoja havaittiin lattiarakenteissa seuraavissa tiloissa: – 1058 fysiikka/kemia, suhteellinen kosteus 89–100 % (porareikämittaus, syvyydet 20– 200 mm) ja 90–93 % (viiltomittaus, muovimaton alla). Todettiin, että ontelolaatan ontelossa on vettä, tutkimusreikä K13. – 1061 opetusvälinevarasto, suhteellinen kosteus 91–93 % (porareikämittaus, syvyydet 20–40 mm). – 2003 opetusvälinevarasto, suhteellinen kosteus 91 % (viiltomittaus,2 muovimaton alla). – 2035 wc, suhteellinen kosteus 100 % (viiltomittaus, muovimaton alla). – 2047 opetustila, suhteellinen kosteus 87 % (viiltomittaus, muovimaton alla)”

Nyt järki käteen, tilat jotka on todettu märiksi niin ne on määrättävä käyttökieltoon VÄLITTÖMÄSTI!

Oppilas ja opettaja voi menettää terveyden vain kerran!

 

-JJ-

Oikaisuvaatimus opetuslautakunnalle Ryhmäperhepäiväkodin lakkauttamisesta.

0

Opetuslautakunnan kokouksessa 13.2.2017 teillä on käsiteltävänä oikaisuvaatimus ryhmäperhepäiväkoti Vellamon lakkauttamisesta Koivukylän alueella. Ennen asian käsittelyä haluaisin tuoda esille seuraavat seikat koskien kaupungin esitystä oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä:

Oikaisuvaatimukset tulee lain mukaan käsitellä kiireellisenä (Kuntalaki 134 §). Näin ei kuitenkaan ole kaupungin puolesta toimittu. Oikaisuvaatimus on toimitettu kaupungille 9.12.2016. Opetuslautakunnan kokouksia on tämän jälkeen ollut kaksi, 13.12.2016 ja 16.1.2017, joissa oikaisuvaatimusta ei ole tuotu käsittelyyn. Laki kieltää myös päätöksen täytäntöönpanon, mikäli se tekee oikaisuvaatimuksen hyödyttämäksi (Kuntalaki 143 §). Tässä tapauksessa oikaisuvaatimus tehtiin hyödyttömäksi lakkauttamalla Vellamo ennen kuin oikaisuvaatimusta oli tuotu opetuslautakunnan käsiteltäväksi.

Kaupungin esityksessä myönnetään järjestysvirhe: ”vuokrasopimus olisi tullut irtisanoa vasta opetuslautakunnan päätöksenteon jälkeen”. Esityksen mukaan Vellamon tilan irtisanomisaika oli 3 kk, minkä vuoksi vuokrasopimus irtisanottiin jo syyskuussa ennen opetuslautakunnan päätöstä. Kuitenkin VAV-asunnoilta saadun tiedon mukaan he noudattavat 1 kk irtisanomisaikaa, ellei asiasta ole poikkeuksellisesti jotain muuta sovittu. Nähdäkseni kaupungin virkamies on myös ylittänyt toimivaltansa irtisanoessaan vuokrasopimuksen ennen opetuslautakunnan päätöstä. Oikaisuvaatimus, jossa nämä asiat on tuotu esille, on toimitettu kaupungille 9.12.2016, ennen joulukuun kokousta. Kaupungin esityksen mukaan – myös ennen joulukuun kokousta – isännöitsijän kanssa neuvoteltiin vuokrasopimuksen ehdollisesta jatkosta.

Kaupungin esityksessä myönnetään, että Koivukylän alueen lapsimäärä on kasvussa. Tämän vuoksi päiväkotien sulkemista Koivukylän alueella ei voida pitää perusteltuna, etenkin kun lokakuussa esitettiin tarve uudelle paviljonkipäiväkodille Koivukylän alueella. Kaupungin esityksessä ei perustella, miksi Vellamon kohdalla valittiin käytettäväksi koko Korso-Koivukylän suuralueen väestöennustetta (-177 lasta), kun taas paviljonkipäiväkodin kohdalla käytettiin vain Koivukylän suuralueen ennustetta (+144 lasta). Ero on merkittävä. Tasapuolisen kohtelun nimissä päiväkoteja arvioitaessa tulisi samalla alueella käyttää samoja lukuja. Väestöennuste osoittaa, että vähennys lapsissa tapahtuu nimenomaan Korson alueella ja on sielläkin vain hetkellistä palautuen nykyiselle tasolleen muutamassa vuodessa.

Kaupungin esityksessä vedotaan Vellamon alhaiseen täyttöasteeseen kesä- ja elokuussa 2016. Sekä kesä- että elokuu ovat monien lasten vanhemmilla lomakuukausia, joten ne eivät anna totuudenmukaista kuvaa Vellamon täyttöasteesta. Lisäksi todetaan, että Vellamo oli auki kesäkuussa kokonaiset kolme päivää (1.-3.6.). Syksyn alhaisempaa täyttöastetta selittää se, että Vellamoon ei sijoitettu uusia lapsia, vaikka hakijoita tiettävästi oli. Kaupungin esityksessä jätetään vastaamatta tähän oikaisuvaatimuksessa esitettyyn kohtaan uusien lapsien sijoittamatta jättämisestä.

Yhteenvetona: Kaupungin esitys ei kiistä, etteikö päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä ja päätöksen tehnyt virkamies ylittänyt toimivaltaansa. Allekirjoittanut katsoo, että oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on jätetty noudattamatta ainakin kahta eri kuntalain kohtaa. Vellamon sulkemista perustellaan kesälomakuukausien täyttöasteella sekä Korson alueen lapsimäärän vähennyksellä, kun samaan aikaan myönnetään Koivukylän lapsimäärän olevan kasvussa ja päätetään uuden päiväkodin rakentamisesta Koivukylän alueelle. Kaupungin esityksessä ei myöskään vastata kaikkiin oikaisuvaatimuksessa esitettyihin kohtiin. Kaikista näistä epäkohdista huolimatta kaupunki ei näe Vellamon sulkemista koskevissa menettelyissään tapahtuneen virheitä, ja esittää oikaisuvaatimuksen hylkäämistä.

Oikausuvaatimus luettu ja lähetetty kokouksessa läsnäolleille.

ITSE TUIN TÄTÄ OIKAISUVAATIMUSTA!

Jari Jääskeläinen oplan jäsen

Oikaisuvaatimuksen kirjoittaja on (nimi poistettu tietosuoja syistä)
yksi oikaisuvaatimuksen allekirjoittajista

Tutkintapyyntö Aluehallintovirastolle.

0

Jätin 30.01.2017 Aluehallintoviraston työsuojeluhallinnolle tutkintapyynnön, koskien Mikkolan koulurakennusten sisäilman terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kirjallisessa selvityksessä vaadin myös kantaa siihen, että onko Vantaan kaupunki, Vantaan Tilakeskus, virkamiehet ja poliitikot reagoineet riittävästi koulun paheneviin sisäilmaongelmiin.

Työturvallisuuslaki:
* 8§ Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
* 10§ Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi
* 32§ Työpaikan rakenteellinen ja toiminallinen turvallisuus ja terveellisyys
* 33§ Työpaikan ilmanvaihto
* 38§ Kemialliset tekijät
* 40§ Biologiset tekijät
* 61§ Rakennuksen omistajan tai vuokranantajan velvollisuudet

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuudesta ja terveysvaatimuksista (577/2003)
* 2§ Työnantajan yleiset velvollisuudet
* 9§ Työpaikan tilavuus ja ilmanvaihto

Työterveyshuoltolaki (1383/2001)
* 10§ Työntekijän suojelu
* 12§ Työterveyshuollon sisältöIMG_3921

Työnantajaa koskevia lakimuutoksia 2017 alusta lukien!

0

Työnantajaa koskevaan lainsäädäntöön useita muutoksia 2017 alusta lukien
(01.12.2016 Uutiset/ Avainta)

Tärkeimmät lainsäädäntömuutokset:

Määräaikainen työsopimus pitkäaikaistyöttömän kanssa

Työsopimuslakiin tulee 1.1.2017 lukien mahdollisuus palkata pitkäaikaistyötön työntekijä määräaikaiseen työsuhteeseen ilman muissa tilanteissa edellytettävää perusteltua syytä. Pitkäaikaistyöttömänä pidetään tässä tapauksessa vähintään 12 kuukauden ajan yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana ollutta henkilöä. Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä pitkäaikaistyöttömän työnhakijan kanssa ilman perusteltua syytä enintään vuoden pituiseksi ajaksi tai vaihtoehtoisesti voidaan sopia enintään kolmesta lyhyemmästä määräaikaisesta sopimuksesta, joiden yhteenlaskettu kesto ei ylitä vuotta.

Jos työnantaja käyttää mahdollisuutta tehdä määräaikainen työsopimus ilman perusteltua syytä, tulee työnantajan nimenomaisesti mainita tästä työntekijälle selvityksessä työnteon keskeisistä ehdoista (TSL 2:4).

Koeajan pidennys

Työsopimukseen otettavan koeajan enimmäispituus nousee kuuteen kuukauteen nykyisestä neljästä kuukaudesta. Lisäksi työnantajalle on säädetty mahdollisuus pidentää koeaikaa, jos työntekijä on koeaikana työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi ollut poissa töistä. Perhevapaalla tarkoitetaan tässä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata sekä hoitovapaata. Koeaikaa voidaan pidentää kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohti. Mikäli työnantaja haluaa käyttää mahdollisuuttaan pidentää koeaikaa, tulee koeajan jatkamisesta ilmoittaa työntekijälle ennen kuin koeaika muutoin päättyisi. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika voi kuitenkin olla pidennyksineen korkeintaan puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta.

Pidempää koeaikaa on mahdollista käyttää 1.1.2017 jälkeen tehtävissä työsopimuksissa.

Työnantajan kannattaa huolehtia, että pystyy näyttämään toteen, että koeaikaa on pidennetty. Tässä vaiheessa kannattaa myös tarkistaa, että omissa työsopimuspohjissa tai työnantajan oppaissa ei ole poikkeavia mainintoja koeajan pituudesta.

Takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen

Taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden kestoaika lyhentyy neljään kuukauteen nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta. Takaisinottovelvollisuus on kuitenkin kuusi kuukautta, jos työsuhde on sen päättymiseen mennessä jatkunut keskeytyksettä 12 vuotta.

Takaisinottovelvollisuuden kesto on uuden lain mukainen neljä tai kuusi kuukautta, jos työsuhde päättyy 1.1.2017 jälkeen, vaikka työsopimus olisi irtisanottu ennen lain voimaantuloa.

Irtisanotun työntekijän oikeus valmennukseen tai koulutukseen

Työnantajalle tulee velvollisuus tarjota irtisanotulle työntekijälle tilaisuus osallistua työnantajan kustantamaan työllistymistä edistävään valmennukseen tai koulutukseen. Valmennusta tai koulutusta tulee järjestää taloudellisella ja tuotannollisella syyllä irtisanotulle työntekijälle, jos hänen työsuhteensa kyseiseen työnantajaan on työsuhteen päättymiseen mennessä kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään viisi vuotta. Velvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

Valmennus tai koulutus voitaisiin järjestää joko kullekin irtisanottavalle tarjottavana henkilökohtaisena tai ryhmäkohtaisena palveluna. Koulutuksen tulisi edistää irtisanotun työntekijän uudelleentyöllistymistä. Periaatteet, joiden mukaisesti työnantaja järjestää työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta, tulee sisällyttää työnantajan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.

Valmennuksen tai koulutuksen tulee vastata arvoltaan työntekijän laskennallista palkkaa kuukauden ajalta tai työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota siitä riippuen, kumpi on suurempi. Valmennus tai koulutus on järjestettävä 2 kuukauden kuluessa irtisanomisajan päättymisestä.

Työterveyshuollon laajentaminen

Taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanotut työntekijät ovat jatkossa oikeutettuja käyttämään työterveyshuollon palveluita kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Oikeus on vain niillä työntekijöillä, joiden työsuhde irtisanovaan työnantajaan on kestänyt vähintään viisi vuotta ennen irtisanomista. Velvollisuus koskee vain työnantajia, joiden palveluksessa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.

Työntekijän uudelleen työllistyminen toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuusi kuukautta kestävään määräaikaiseen työsuhteeseen lakkauttaa irtisanovan työnantajan velvollisuuden tarjota työterveyshuoltopalveluita irtisanotulle työntekijälle. Työntekijälle tulee velvollisuus ilmoittaa uudelleentyöllistymisestään työnantajalle.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke

Työaikalakia on muutettu huomioiden eläkeuudistuksen mahdollistama varhennettu vanhuuseläke. Työnantajan velvoitetta tehdä töiden järjestelyjä osa-aikatyön mahdollistamiseksi on tiukennettu aiemmasta. Jos työntekijä haluaa tehdä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan työtä siirtyäkseen osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, on työnantajan uuden lain mukaan ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Aiemmin työnantajan oli pyrittävä järjestämään työt niin, että osa-aikatyö olisi mahdollista.

Lähde: Avainta, Avaintyönantajat Ry

Suomi on muuttunut maaksi, jossa hallitsee “Pikku-Trump”…..

0

Frankfurter Allgemeine Zeitung julkaisi 17.12. kriittisen jutun Sipilän johtamistavasta, jota lehti vertaa Trumpin autoritaariseen politiikkaan. Lehden mukaan Sipilän hallituksen alaisuudessa Suomi on nyt muuttunut maaksi, jota yksinvaltaisesti hallitsee “Pikku-Trump”, kuten lehti kutsuu pääministeri Sipilää. Lehti kirjottaa, että Sipilä “ei siedä kriittisiä tiedotusvälineitä” ja hän johtaa maata kuin “omaa firmaansa”. Lehti kertoo hyvässä maineessa olevan YLEn toimittaja Jussi Erosen eroamisesta, joka vähän myöhemmin johti myös muutaman muun toimittajan eroon. Lehti viittaa toimittajien lausuntoon, jonka mukaan “lehdistön vapautta on Suomessa rajoitettu drastisesti”.

Syynä syntyneeseen “skandaaliin” on lehden mukaan se, että Sipilä pelasti veronmaksajien miljoonilla jo edellisen hallituksen aikana vaikeuksien joutuneen kaivosyhtiö Terrafamen, jonka osakkeenomistajia ovat hänen sukulaisensa (tämä toteamus tuo jokaiselle saksalaislukijalle mieleen itä-Euroopan korruptoituneet, oman klaaninsa etuja ajavat poliitikot). Lehti kertoo tässä yhteydessä Sipilän antaneen lehdistölle määräyksen, että kaivosyhtiön asioista ei saa enää kertoa julkisuudessa. Lehden mukaan Sipilä yrtitti “sähköpostitulvalla” painostaa Yleisradiota ja asettaa kyseenalaiseksi Ylen muutenkin horjuvan julkisen rahoituksen. Toimittajat kokivat tämän yritykseksi suitsia lehdistön vapautta “kuonokopalla”, lehti toteaa.

Lehden mukaan koko Suomen poliittinen kulttuuri on murroksessa: “Ammattipoliitikot korvataan yhä useammin johtajilla, jotka tulevat talouden tai informaatioteknologian piiristä, kuten Sipilä.” Tämän myötä koko poliittinen puhetapa on muuttunut, sillä poliitikot “esiintyvät nyt kuin talouspomot, jotka tekevät nopeita, hetken tunnelmiin perustuvia ratkaisuja, joissa ei uhrata ajatuksia päätösten pitkäaikaisseurauksille”.

Huomiota herättävää Sipilän johtamistavassa on lehden mukaan se, että häneltä puuttuu kyky ymmärtää parlamentaariselle politiikalle välttämätöntä asioiden perusteellista valmistelua ja demokraattista keskustelua (tämä toteamus ymmärretään Saksassa viitauksena itä-Euroopan maihin). Lehti toteaa, että Keskusta ja kokoomus yrittävät nyt toimillaan saada voimaan uuden kovan linjan. Lehden mukaan uutta ja Saksan ja Ranskan poliittisesta kulttuurista poikkeavaa on se, että pääministeri yrittää pelastaa yrityksiä verorahoilla. “Kun hän [Sipilä] käyttäytyy kuin tsaari, se johtaa väistämättä protesteihin.”

Lehden mukaan suomalaisia kuohuttaa asiassa se, että Suomen tilanne muistuttaa nyt maita, joissa “populistisilla puolueilla ei ainoastaan ole hallussaan parlamenttienemmistö, vaan myös medioiden kontrolli”. Sipilä eroaa lehden mukaan kuitenkin esim. Puolan PIS-puolueen poliitikoista siinä, että hänen toiminnassaan ei ole kysymys ideologiasta, vaan siitä, että hän ei osaa erottaa toisistaan yksityistä ja julkista toimialuetta eli hän johtaa maata ikään kuin siinä olisi kysymys “hänen omasta firmastaan”.

Näin siis Frankfurter Allgemeine Zeitung tänään. On syytä mainita tässä yhteydessä, että Saksan lehdet raportoivat varsin harvoin Suomen politiikasta ja silloinkin vain pienissä jutuissa. Tässä suhteessa Sipilän hallituksen nyt saama kielteinen huomio poikkeaa tähän astisesta Suomi-kuvasta. Merkittävää on, että juttu on julkaistu erittäin näkyvällä foorumilla, sillä Frankfurter Allgemeine Zeitung on Saksassa johtava päivälehti, jonka kirjoituksilla on erittäin suuri painoarvo eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa.

Hannu Eerikäinen, Berliini

Mitä perustuslain 60 § sanoikaan: “Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia”

Paskahomma – paskat valui koulun ryömimistilaan!

0

Kaikkea on tullut nähtyä ja koettua 34 vuotisen rakennusalan historiani aikana, mutta en tätä.
Koulun viemärinputki oli irronnut liitoksestaan (kuva on vuodelta 2014) ja kaikki paska oli valunut ryömintä tilaan.

Kyllä tuosta hommasta kysymyksiä heräsi?

Miksi ei ollut riittävästi kannakkeita? Oliko syynä työntekijän kielitaito, ammattitaito vai inhimillinen erehdys, vai piittaattomuus?

Miksi työtä ei tarkistettu? Luotettiinko liiaksi tekijään? Vai eikö kielitaito riittänyt? Vai eikö valvoja viitsinyt mennä ryömintätilaan?

Yhtä kaikki, moka mikä moka!

Miten toimittiin? Paska imettiin pois Loka-autolla Vantaan Tilakeskuksen toimesta heti, kun se huomattiin.

Heti, kun se huomattiin, koska huomattiin? (tarina ei kerro)
Paskaa oli noin kuution, ehkä kahden verran.

Yleensä esim. bajamajat täyttyy enemmän virtsasta, jota on noin 2/3 osa astiasta.
Eli, jos koulun ryömintätilassa oli paskaa noin 1-2 kuutiota, se tarkoittaa, että virtsaa oli noi noin 3-4 kuutiota.

No, paska imettiin pois, mutta rehellisesti sanottuna virtsa jäi, mihin se katosi? ei mihinkään!
Se jäi maa-ainekseen, jota ei vaihdettu ja se myös imeytyy kapilaarisesti betonissa ylöspäin ja haihtuessa aiheuttaa virtsan/viemärin hajun, Sitäkö koulussa ihmeteltiin?

Asiasta toiseen: Mitä muuten virtsa tekee betonille, sekä raudoituksille isoina määrinä?
Se rapauttaa betonia ja syövyttää raudoitusta. Virtsa sisätää ammoniakkia ja pelkästään se saattaa laukaista ihmisessä astmakohtauksen.

Mistä lääkkeet?
Oireisiin vastaisin, että apteekista.

Mutta rakentamisen laatuun voidaan vaikuttaa vain käyttämällä alan ammattilaista, jolla on riittävä kielitaito. Käyttämällä oikeita materiaalia ja välineitä. Sekä huolehdittava riittävästä työaikaisesta valvonnasta. Tämä ei yksin riitä, jos tilaajalla eli työnvastaanottajalla ei ole riittäviä valmiuksia katsastaa työn- ja tuotteen laatua. Ja tämähän ei poista kiinteistön omistajaa vastuusta, myös sen tulee huolehtia kiinteistöstä kuin omasta autostaan, eli huollut on tehtävä ajallaan, myös päivittäiset stekkaukset pitää tehdä jotta voidaan turvata käyttäjien riittävä terveys ja turvallisuus.

JustRide (pumptrack) pyöräilrata Vantaan Päiväkumpuun ja Vierumäelle

0

Valtuustoaloite 19.09.2016
(allekirjoituksia tuli riittävästi, joten asia siirtyy valmisteluun)

Lähiliikuntapaikka / pumptrack-pyöräilyrata Vantaan justride-rataVierumäen ja Päiväkummun koulun yhteyteen.

Maastopyöräilyn suosio on nousussa ja tarve uuden tyyppisille radoille on akuutti. Aktiiviset pyöräilyn ystävät ovat tehneet jo runsaasti työtä, jotta Vantaan kaupunki rakentaisi pumptrack –tyyppisen pyöräilyradan edellä mainittujen koulujen yhteyteen.

Radan pituus on noin 200m ja kustannusarvio n.5000- 10000e/ rata, riippuen siitä saako kaupungilta maa-ainesta, paljon pystytään tekemään talkoilla.

Keväällä 2015 kaikki näytti vielä hyvältä ja kaupunki oli lähtemässä hankkeeseen mukaan, jossa mukana runsaasti eri tahoja mm. Liikkuvakoulu ja Korson Kaiku.

Myöhemmin aktiivit saivat kylmää vettä niskaan seuraavan viestin muodossa:

”Kaupunki (liikuntapalvelut) eivät suostu olemaan millään tavalla mukana mtb-ratojen rakentamisessa eikä näin ollen rehtoritkaan voi niitä vastuulleen ottaa. Pitäisi olla turvallinen alusta, jossa on joustava maapohja ja kiviä / puita ei saisi törmäys- & kaatumisvaaran takia olla lainkaan rakennetulla alueella”.

Ei voi olla totta, että kaupunki evää radan rakentamisen turvallisuuteen vedoten.

Rekolaan valmistui hiljattain skeittialue, joka on valmistettu betonista ollen näin huomattavasti turvattomampi kuin kaavaillut pumptrack-radat, joissa käytetään sepeliä, soraa ja kivituhkaa, joten ne ovat huomattavasti turvallisempia.

Nyt laitetaan pyörät pyörimään, jotta nuorille on tarjolla riittävästi, edullisia ja monipuolisia liikuntapaikkoja.

Vantaalla 19.9.2016
Jari Jääskeläinen (vas.)

Lukion uusi opetussuunnitelma – Rahastusta, sanon minä.

0

Lukiolaislaskin läppäriin.

Uusi opetussuunnitelma käy lasten vanhempien kukkarolle, tai se tuntuu oikeastaan rahastukselta.

Ei riitä, että ostat pakollisen läppärin (Vantgaan 20 000 tablettia ei riitä, vaikka niihin käytettiin 4,5 milj. euroa, eli yhden päiväkodin hinta) lisäksi ostat sähköisiä kirjoja, sekä perinteisiä kirjoja.

Mutta nyt alkaa mennä kuppi nurin. Lukiosta tuli aiemmin tieto, että oppilaitten tulee ostaa läppäriin laskinohjelma (69€ kolmen vuoden lisenssi, tai sitten 29€/vuosi) viime keväänä lukiossa käytetty laskin ei enää kelpaisi.

No laskin ostettiin (69€ kuvassa), mutta sitten tuli tänään kylmä suihku, kyllä se perinteinen taskulaskinkin käy.

Siis oikeesti. Tästä rahastuksesta mainitsin jo opetuslautakunnan 15.8 kokouksessa.

Se, että perheeni budjettiin tuli seitsämänkymmenen euron lovi, ei meidän taloutta kaada. Se pisti suoraan sanottuna ketuttamaan, varsinkin kun tiedän, että on useita kotitalouksia joiden viikkobudjetti mitataan kympeissä.

Onko Suomen hallituksen tarkoitus hienoine visioineen tehdä lukio- ja korkeakouluopinnoista vain parempiosaisten oikeus?

Toki 22.8 Vantaan valtuuston kokouksessa kuultiin sekin, että ehdotettiin (kok) vuokra-asuntotuotannon lopettamista Vantaalta, jolloin Vantaalle hakeutuisi vain parempiosaisia ja maksukykyisiä asukkaita, jotka ostavat muksuille mukisematta pelit ja vehkeet lukioon.

Näköjään luokkayhteiskunnan perustat on jo valettu, joten jääkäämme jännityksellä odottamaan seinien pystytyksiä.

Go to Top