Vanvaryn sisäilmatoimikunnasta kaupunginvaltuustoon valitut Sirpa Kauppinen (vihr), Sami Kanerva (kok), Tiina Tuomela (KD), Jari Jääskeläinen (vas) ja Jan Edelmann (kok) työstivät yhteisen ehdotuksen Vantaan sisäilmastrategiaksi.

Ongelma:

Huonosta sisäilmasta oireilevien määrä kasvaa jatkuvasti Vantaalla. Kaupungissamme on useita kouluja, joissa opettajat ja oppilaat saavat vakavia oireita sisäilmasta.

Rakennuskantaa ei riittävästi ja ennakoivasti huolleta eikä ilmanvaihto ei ole riittävällä tasolla. Uudis- ja korjausrakentamisen laatu ja valvonta ovat puutteellisia eivätkä rakennusyhtiöt joudu kantamaan vastuutaan rakennusvirheistä.

Vantaan vetovoimaisuus uusien asukkaiden silmissä laskee koulujen ja päiväkotien huonon kunnon vuoksi.

Tavoitteet:

Tietoisuuden lisääminen sisäilmaongelmien syistä ja seurauksista. Lasten ja työntekijöiden terveyden säilyttäminen.

Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen. Terveyshaittaa aiheuttavien tilojen käyttökielto ja väistötilojen nopea hankinta. Laadukas korjausrakentaminen.

Organisaatiokulttuuri, jossa ongelmista voidaan keskustella avoimesti.

Sisäilmaongelmien aiheuttamien kulujen minimointi, huomioiden myös sairastamisen aiheuttamat kulut.

Rakennusyhtiöiden rakentamisen laadun parantaminen ja vastuuttaminen rakennusvirheistä.

Vantaan vetovoimaisuuden lisääminen

Akuuttien ongelmien ratkaisu:

1. Pahimpien koulujen ja päiväkotien sisäilman terveellisyyden mittaaminen esim. THL:n oirekyselyllä tai e-keräimellä.

   • Tutkittava kouluista ainakin Mikkola, Kartanonkoski, Viertola, Peltola, Vantaankoski, Kaivoksela, Korso sekä Majtorpan päiväkoti.

2. Terveydelle vaarallisiksi osoittautuneiden tilojen (tai rakennusten) sulkeminen ja väistötilojen nopea hankinta. Tehokkaat ilmanpuhdistimet tilapäisenä apua ennen väistöön pääsemistä.

3. Tilojen korjaus välittömästi vian paikallistamisen jälkeen mm. kostuneiden rakenteiden vaihto ja rakenteiden perusteellinen kuivaus, hengittämättömien pintamateriaalien vaihtaminen hengittäviin.

4. Kuntoraporttien ja ajantasaisten korjaustietojen  laittaminen nettisivuille vanhempien tiedottamiseksi ja luottamuksen saamiseksi.

TOIMINTAMALLI SISÄILMAONGELMISSA

1. Sisäilmaongelmaepäilyyn reagoiminen ja toimintamalli

• Epäily sisäilmaongelmista käynnistää prosessin

A: Tilan terveellisyyden varmistaminen: Oirekysely tai e-keräin-mittaus (tai vastaava toksisuusmittaus), jolla varmistetaan tilan terveellisyy

• • Sisäilmaepäily syntyy tiedetystä kosteusvauriosta, vakavasta huollon vikailmoituksesta, useammasta oireilmoituksesta,  työterveyshuollon sisäilmaepäilystä tai henkilökunnan tai oppilaiden vakavasta huolesta sisäilman suhteen.

  • Sisäilman terveellisyys varmistetaan kuukauden sisällä. Esimerkiksi e-keräin -mittauksen analyysi tulee viikossa.

  • Luokat tai tilat joissa on terveyshaitan riski, suljetaan viipymättä.

    • Väistötilat puhtaita, jotta altistus ei jatku.

    • Koulupäiviä & opetusta lisätään ulkotiloissa.

  • Ilmastointia ja siivousta tehostetaan.

  • Mahdolliset ilmanpuhdistimet ovat nanoluokan huollettuja ilmanpuhdistimia.

B: Avoin tiedottaminen

• Vanhemmille mm. Wilma-viestillä, reissuvihoilla ja kouluterveydenhuollossa

• Kaupungin sisäilma-asioiden sivulla

• Opettajat ja muu henkilökunta saavat luvan puhua sisäilma-asioista ja kertoa sisäilmaoireistaan..

C: Sisäilmaongelman syyn selvittämisen:

• Rakennuksen tekniset tutkimukset. On tyypillistä että syyn löytyminen ei ole helppoa pintamenetelmillä. Rakenneavauksia tarvitaan.

• Homekoiria voidaan käyttää, mikäli ongelmien paikantaminen on haasteellista.

• Laaditaan ohjeistus ongelmatiloissa olleiden tavaroiden käsittelyyn, jotta sisäilmaongelmaa ei “levitetä” toisiin tiloihin.

2. Huolto ja ylläpito

• Koko kouluverkko kartoitetaan oirekyselyllä tai e-keräimellä 2 vuoden sisällä. Jatkossa tehdään seurantatutkimuksia 5v välein.

• Välitön reagointi kosteusvaurioiden sattuessa.

• Rakennusten oikea käyttö

  • Ilmanvaihto päällä  24/7. Ilmanvaihdon painesuhteiden muutosten vaikutukset arvioitava rakenteiden kosteustekniseltä kannalta.

  • Energiansäästöä etsitään muilla keinoin mm. energian talteenotto poistoilmasta, lämpökäyrien tasaus. Ammattimaisesti toteutetussa energiansäästössä oikein asetetut säädöt parantavat sisäilman laatua ja rakennuksen elinikää.

  • Ilmanvaihtokoneiden suodattimien vaihto vähintään x3/vuosi. Kanavien puhdistus ja säätöjen tarkistus 5v välein.

  • Siivouskemikaaleissa vältetään liiallista biosidien käyttöä.

  • Sähköisiä huoltokirjoja käytetään aktiivisesti.

  • Vika- ja oireilmoitusten kokonaismääristä säännöllisesti tietoa päättäjille.

• Kouluterveydenhuolto kantaa vastuuta sisäilman laadun seurannasta mm. terveystarkastusten ja -kyselyjen yhteydessä.

3. Korjausrakentaminen

• Vesivahingot (esim. kattovuodot) korjataan välittömästi, kosteuden lähteet poistetaan, kostuneet rakenteet vaihdetaan tai, jos ei mahdollista, kuivataan huolellisesti. Tiivistyskorjaukset eivät välttämättä ole riittäviä.

• Korjausten onnistuminen tarkistetaan.

• “Homeiden” desinfioinnin epäillään vähentävän lähinnä hyvänlaatuista mikrobistoa ja lisäävän toksisten (myrkkyjä tuottavien) elintilaa.

• Korjausrakentamisen kosteudenhallinta kuivaketju10 -tasolle.

4. Uudisrakentaminen

• Ongelmakoulujen korvaaminen:

Koulujen uudisrakentamisen tahti tuplattava, nyt investointeja pitkitetty vuosikymmeniä, jonka takia terveysongelmat ovat kasvaneet.

• Rahoitusmalleista käydään poliittinen keskustelu: omavelka, leasing jne. Ulkopuolista rahoitusta sekä muita erilaisia rahoitusmalleja kokeillaan.

• Koulurakentamisen hintaa painetaan alas kokeilemalla mm.

  • Pakettitalovalmistajia: Rakentamista voidaan toteuttaa myös tehdasvalmiilla elementeillä, jotka ovat kuivassa rakennetut ja pystytetään kuivalla kelillä tai huputettuna. Kuivaketju ei täten katkea.

  • Puuelementtikoulujen (hinta lähes puolet pienempi) ja hirsirakentamisen osuutta lisätään.

• Vältetään riskirakenteita: Huolelliset salaojitukset, korkea sokkeli, harjakattojen ja reilujen räystäiden suosiminen. Ei sadevesien johtamista rakenteiden sisällä.

Jätetään kaavoituksessa hyvät maapohjat omalle rakentamiselle.

• Kilpailutus ja sopimushallinta:

Vaaditaan pidempiä takuita esim. 10v. Varmistetaan ennen takuun umpeutumista sisäilman terveellisyys sekä tehdään kuntokartoitus.

Laatusanktiot urakkasopimuksiin. Laadun pettäminen eli huonot referenssit pitää huomioida jatkossa.

Aikataulutus ei saa olla liian kireä. Laatukriteereiksi nopeuden ja hinnan sijaan terveellinen rakennus.

Takuukorjauksia varten sopimushallintaa ja juridista osaamista vahvistettava.

• Oikea rakennustapa ja materiaalit

Kuivaketju10 metodit käyttöön koko ketjulle. Kuivaketju10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Huomioi 10 yleisintä kosteusvaurioriskiä. Helsingissä otettu jo osin käyttöön.

Hengittävät ja terveelliset lattia- ja muut pintamateriaalit sekä pintakäsittelyaineet (mm. maalit)

5. Sisäilma-sairastuneen tuki

• Terveet väistötilat oireilijoille ja myös vielä oireettomille altistuville.

• “Terveen koulun etsiminen” ei saa romahduttaa lapsen terveyttä ja henkistä hyvinvointia..

• Kotiopetukseen tukea. Sisäilmasta sairastuneita opettajia voidaan käyttää apuna kotiopetuksessa.

• Huomioidaan kaikki em. asiat uusien koulujen hankinnassa.

• Tietoa sisäilmasairaan kohtaamiseen mm. koulutoimeen, kouluterveydenhuoltoon ja lastensuojeluun. Kootaan yhteen tietoa sisäilmasta sairastuneille, miten toimia ja mistä saa apua.

6. Hallinto ja päätöksenteko

• Talous

  • Sisäilma-asioiden selvittämistä, korjaamista ja on tarkasteltava investointeina muiden investointien tapaan. Takaisinmaksuaika on 1-3 vuotta.

  • Koulujen korjausten tai väistötilojen hankinnan pitkittämisessä tulee huomioida terveys- ja sijaiskulut. Päätöksenteossa tuotava esiin riskit vakavien sisäilmasairauksien ja syrjäytymisen aiheuttamille kuluille.

  • Seurataan siis sisäilma-ongelmien aiheuttamia kokonaiskustannuksia sekä riskejä tulevaisuuteen mm. lasten syrjäytymiselle ja henkilökunnan ennenaikaiselle eläköitymiselle.

  • Korjausvelan laskentakaavan sijaan rakennusten korjaaminen ja korvaaminen priorisoidaan  terveysperusteisesti.

• Hallinnon käytännöt:

  • Sisäilma-asioiden neuvottelukunta pohtii hallintorajat ylittäviä ratkaisuja. Kokoonpanossa hyvä olla mukana:

    • Sisäilma-asioita osaava edustaja joka puolueesta

    • Tilakeskuksen, Sivistystoimen sekä Vantin virkamies

    • Teknisen ja Opetuslautakunnan edustajat

  • Vastuunotto: Määritellään selkeät ja laajat vastuut kaupungin organisaatiossa, jossa Sivistystoimi tilaajana, Tekninen toimi ja Sosiaali- ja terveystoimi sekä henkilöstöhallinto ovat mukana.

  • Koulujen ja päiväkotien sisäilma-asioita käsitellään sekä opetuslautakunnassa (tilojen tilaaja) että tilakeskuksessa sekä tarvittaessa muissa instansseissa.Myös sosiaali- ja terveyslautakunnan on tarpeen olla mukana.

  • Hyvä hallintotapa: Lautakuntiin palautetaan oikeus muiden kuin listalla olevien asioiden keskustelu. Hyvä hallinto mahdollistaa pikaisen keskustelun ja tiedon kysymisen.

  • Osaamisen lisääminen sisäilma-asioissa  sosiaali- ja terveystoimessa, teknisessä toimessa, sivistystoimialalla ja henkilöstöhallinnossa.

  • Korjauksien laaduntarkkailu. Korjaustoimenpiteet tarkastettava ja dokumentava.

• Tiedon kululla luottamusta:

  • Avoin tiedotus. Mm. työterveyden havaitsemasta sisäilmariskistä tulee tiedottaa vanhemmille, samoin tutkimusten alustavista tuloksista.

  • Kaupungin sisäilmasivuille kootaan julkiset asiakirjat kuten kuntoraportit, sisäympäristöasioiden ja sisäilmatyöryhmien muistiot sekä tiedot korjaus- ja tutkimustilanteesta ja tarkastuskertomukset. Myös sisäilmaa koskevat Wilma-viestit ja tiedotteet sopivat sinne. Koulujen sivuilta linkki tänne.

  • Wilma-viestinnässä kerrottava jo ensimmäinen sisäilmaepäily, jotta vanhemmat voivat pohtia, onko lapsella sisäilman aiheuttamia oireita.

  • Vanhemmat mukaan luottamuksen lisäämiseksi

    • Virkamiesten kaupunkitason sisäympäristöasioiden ryhmään kuuluu Vanvaryn edustaja.

    • Koulukohtaisiin sisäilmatyöryhmiin vanhempien edustaja.

  • Päättäjille tietoa oireilmoitusten kokonaismäärästä, työterveyshuollon sisäilmaepäilyistä, kouluterveydenhuollon kyselyiden ja oirekyselyiden tuloksista sekä vakavista vesivaurioista sekä sisäilmaremonteista. Osa tiedotuksesta voi tapahtua kaupungin sisäilmasivujen kautta.

  • Kriisiviestinnässä (kun sisäilmaongelma on päällä) noudatettava avoimuutta ja rehellisyyttä