Sipilän johtaman hallituksen ammatillisen koulutuksen reformi lupaa……..

0

Sipilän johtaman hallituksen ammatillisen koulutuksen reformi lupaa kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista.

Esimerkiksi ”kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen” ja ”koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin”.

Mikä on sellainen reformi ja kannustin on joka tarjoaa vain leikkauksia? Ammatillisesta koulutuksesta leikataan rajusti. Esitetty 10-12% vähennys oppilaitosten rahoituksesta (Vantaan Variasta – 3,4milj.) on suoraan pois opetuksen laadusta, kun lähiopetusta ja ohjaamisesta vähennetään. Näistä leikkauksista meillä on jo kokemusta ja tiedetään mihin ne johtavat. Siitä huolimatta hallitus ajaa miinaan surutta. Näiden leikkausten jälkeen oppilaitten ohjaaminen työpaikoilla vastaa lähinnä heitteille jättöä. Opettajien aika ei nykyiselläkään riitä laadukkaaseen ohjaamiseen. Mutta se ei tunnu huolettavan, että keskeytykset lisääntyvät ammatillisessa koulutuksessa. Sen minkä valtio leikkauksilla ”säästää”, se tullaan maksamaan moninkertaisesti takaisin työttömyyden, syrjäytymisen ja mielenterveyshäiriöiden takia.

Leikkaukset eivät kohtele oppilaitoksia yhdenvertaisesti, lukioiden jäädessä ilman leikkauksia ja julkisuudessa puhutaan vain yliopistoihin kohdistuvista leikkauksista. Meille on monesti uutisoitu, että ammattitaitoisesta työvoimasta tulee olemaan kova pula. Mitä käy tutkintojen tasolle, kun rahoitus muuttuu suoritus perusteiseksi? Samaan aikaan tutkintotoimikunnan tehtävä muuttuu ja jatkossa oppilaitos itse hyväksyy tutkinnot. Näissä toimissa on omat vaaransa. Saavatko yritykset jatkossa riittävän osaavia nuoria?

Miten käy alojen vetovoimalle, kun alojen nimikkeitä vaihdetaan esimerkiksi: ”hotelli, ravintola- ja catering-alan kokin osaamisalan nimi muutetaan ruokapalvelun osaamisalaksi”, Mitä tällä saavutetaan? Myös nuoren valinnanvapaus kapenee, kun aloja vähennetään tai jopa lopetetaan ja se oma toiveala saattaa muuttaa satojen kilometrien päähän. Tämä tarkoittanee sitä, kun nuori joutuu mahdollisesti muuttamaan pois kotoaan, jotta pääsee omanalan koulutukseen.
Myös paineet yrityksissä kasvavat, kun ammatilliset näytöt tulee suorittaa työpaikoilla aidoissa olosuhteissa. Uudet tuulet tarkoittavat, että harjoittelijoita tullee olemaan kaikilla Suomen työpaikoilla toistasataa tuhatta. Se tarkoittaa sitä, että rusinoiden poiminta pullasta ei enää riitä, vaan nyt vaaditaan yrityksiltä vastuullisuutta ja suurta sitoutumista nuorten kouluttamiseen.

Jari Jääskeläinen
Vantaan opetuslautakunnan ja
ammatillisten näyttöjen toimielimen jäsen

Harmaa talous vie kunnilta satoja miljoonia!

0

Harmaa talous vie kunnilta satoja miljoonia. Siitä huolimatta Sipilän hallitus kiristää lapsiperheiden, eläkeläisten, sekä työttömien elämää ja ei tee mitään harmaan talouden kitkemiseksi!.

Alla oleva juttu on Kuntaliiton julkaisesmasta Kuntalehti nimisestä lehdestä.

Harmaa talous vie kunnilta satoja miljoonia.

Harmaan talouden vaikutuksesta kuntatalouteen ei ole selviä lukuja olemassa. Arvioiden mukaan joka tapauksessa puhutaan sadoista miljoonista. Mutta kunnat myös osallistuvat harmaaseen talouteen. Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen esittää, että tieto yritysten velvoitteiden suorittamisesta olisi nykyistä paremmin saatavilla.

Harmaan talouden vaikutukset näkyvät kuntataloudessa saamatta jääneinä verotuloina, kiteyttää Kuntaliiton veroasiantuntija Jukka Hakola. Käsitykset menetyksistä vaihtelevat niin kuin muutenkin käsitykset harmaan talouden mittakaavasta.

Kuntaliitossa on seurattu erilaisia laskelmia harmaan talouden ja veronkierron vaikutuksesta kuntatalouteen, mutta kattavaa omaa arviota kuntataloudenmenetyksistä ei ole tehty.

Myöskään valtiovarainministeriön kuntaosastolla asiaa ei ole tutkittu, sanoo finanssineuvos Markku Nissinen.

Arvioissa merkittäviä eroja

Yksi suurimmista arvioista harmaan talouden koosta Suomessa on EU:n laskelma, jonka mukaan Suomessa verotuloja jää saamatta harmaan talouden takia 13 miljardia euroa.

Toisessa ääripäässä Turun yliopiston professori Matti Wiren on arvioinut harmaan talouden osuudeksi kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta, jolloin puhutaan viiden miljardin kokoluokasta.

– Tarkemmin Suomen tilannetta on tarkasteltu esimerkiksi 2010 tehdyssä tutkimuksessa, jossa verottamatta jääneiden tulojen määräksi arvioitiin 12,7 miljardia euroa ja niiden perusteella kertymättä jääviksi veroiksi ja muiksi maksuiksi karkeasti 4-5 miljardia euroa, kertoo Hakola.

– Me emme ole siis tehneet omia arvioita kuntatalouden menetyksistä.

Kuntien osuus satoja miljoonia

Hakolan mukaan vuoden 2010 tutkimuksessa mainitusta 4−5 miljardin arviosta noin kaksi miljardia koostuu arvonlisäverosta, joka on valtion veroa.

– Eli ilman sitä menetykset olisivat verotuloista 2,5−3,5 miljardia euroa. Osa näistäkin on veroja joissa veronsaajana on ainoastaan valtio.

– Karkeasti voitaneen arvioida, että kuntien menetykset ovat vähintäänkin satoja miljoonia mutta mitään virallista arviota meillä ei asiasta ole. En siis uskalla sanoa, että puhuttaisiin miljardeista, Hakola sanoo.

– Verotulojen kertymisen lisäksi erityisesti kuntataloutta koskee harmaa talous julkisten hankintojen osalta. Saamatta jääneiden verotulojen lisäksi harmaa talous edesauttaa epätervettä kilpailua ja ajaa siten rehellisesti toimivia yrityksiä vaikeuksiin, sanoo Kuntaliiton Hakola.

Ongelmia saattaa ilmetä myös jälkikäteen esimerkiksi rakennushankkeiden takuukorjausasioissa, jos yritys on konkurssissa tai yrittäjiä ei muutoin saada vastuuseen.

Harmaata taloutta tutkittu Helsingissä

Helsinki on yksi suurimmista julkisten hankintojen ostajista. Helsingin kaupungin ulkopuolisten palvelujen ostojen määrä oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä 1,6 miljardia euroa.

Harmaan talouden osuutta Helsingin hankinnoissa ovat tutkineet sekä kaupungin oma tarkastusvirasto että verohallinnon harmaantalouden selvitysyksikkö. Molemmat ovat löytäneet selvitettävää.

Helsingin 2013 tekemän oman selvityksen mukaan keskimäärin kymmenen prosenttia yrityksistä, joilta palveluja on ostettu, joutuu verohallinnon tarkemman selvittelyn kohteeksi harmaan talouden epäilyn tai muun verovelvollisuuden selvittämiseen liittyvän syyn perusteella.

Helsingin kaupungin tarkastusviraston laskelmien mukaan Helsinki menettää verotuloja noin 50–60 miljoonaa euroa vuodessa harmaan talouden takia.

Helsingin osuus kaikkien kuntien rakennusurakoista sekä tavara- ja palveluostoista on kymmenen prosentin luokkaa, minkä mukaan koko maan kuntasektorin menetykset voisivat olla jopa noin 500−600 miljoonaa.

Verovelkoja ja liiketoimintakieltoja

Verohallinto tutki runsaat 4700 yritystä, joihin Helsinki oli asiakassuhteessa. Kohdejoukon yrityksistä 518 eli 11 prosenttia oli verovelkaisia. Verovelan kokonaismäärä oli yli 70 miljoonaa euroa. Yli 5 000 euroa verovelkaa oli 395 yrityksellä, joista 315 oli ilman maksusuunnitelmaa Verohallinnon kanssa. Yli 5 000 euroa verovelkaisilla yrityksillä oli 99,7 prosenttia koko kohdejoukon verovelasta.

Yritysten organisaatioissa toimivilla henkilöillä oli henkilökohtaista verovelkaa 20 miljoonaa euroa ja avointa ulosottovelkaa 67,9 miljoonaa euroa.

Voimassa oleva liiketoimintakielto oli 21 organisaatiohenkilöllä. Näistä viiden henkilön vastuuasema näytti jatkuvan liiketoimintakiellosta huolimatta ja tietoa vastuusuhteen päättymisestä ei ollut kirjattu kaupparekisteriin.

Moni istuu kahdella jakkaralla

Verohallituksen selvityksessä 4 700 yrityksestä löytyi 1 566 henkilöä, jotka ovat saaneet vuonna 2013 palkkaa päätoimesta Helsingin kaupungilta ja tutkituilta yrityksiltä, joihin Helsinki on ollut asiakassuhteessa. Osa sai palkkaa useammastakin tällaisesta yrityksestä.

Esimerkiksi henkilöitä, jotka ovat saaneet Helsingin kaupungilta palkkaa 30–50 tuhatta euroa ja samaan aikaan yritykseltä 10–30 tuhatta euroa on ollut vuonna 2013 yhteensä 14.

Tarkastelussa huomioitiin vain yritykset, jotka ovat myyneet Helsingin kaupungille palveluja ja jotka eivät ole Helsingin omistamia tytäryhtiöitä.

Hankintalaki vaikuttaa

Vireillä olevassa hankintalain uudistuksessa kunnille ja ylipäätään julkisen sektorin toimijoille on ehdotettu tiedonsaantioikeutta sellaisiin viranomaistietoihin, joilla voidaan selvittää mahdollisen palveluntarjoajan tausta eli vero- ja muiden velvoitteiden hoitaminen.

Työ- ja elinkeinoministeriön vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola vahvistaa, että asia on ollut esillä lakivalmistelussa. Se, tuleeko se lakiin, ei ole vielä julkinen tieto.

Lakiesitys on tarkoitus saada eduskunnalle vielä ennen kesälomakautta.

Verohallinto haluaisi tietoja julki

Harmaan talouden yksikössä halutaan mennä vielä pitemmälle.

Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö on tehnyt hallituksen digitalisaatiohankkeeseen ehdotuksen uudesta julkisesta palvelusta, josta kuka tahansa palvelujen tilaaja pääsisi katsomaan, onko palvelua tarjoava yritys suorittanut julkiset velvoitteensa, kertoo yksikön johtaja Janne Marttinen.

– Tämä edellyttäisi lakimuutosta eli velvoitteiden hoitoa koskevien tietojen säätämistä julkiseksi tiedoksi. Palvelun myötä tarjoajayritysten hallinnollinen taakka keventyisi, kun tilaajavastuulain velvoitteidenhoitoa koskevat tiedot olisi tarkistettavissa julkisesta palvelusta ja yritystoimintaan liittyvä läpinäkyvyys lisääntyisi. Palvelun perimmäinen tarkoitus olisi ohjata kysyntää velvoitteensa hoitaville yrityksille.

– Valitettavasti ehdotus ei kuitenkaan ole vielä menestynyt.

Ministeriöistä on vaikea löytää henkilöä, joka osaisi kommentoida ehdotuksen kohtaloa.

Eero Karisto 12.4.2016

Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön edustajakokous.

0

2.4.2016
Julkilausuma

Rakennusliiton Uudenmaan aluejärjestön edustajakokouksen edustajat katsovat ammattiliiton tärkeimmäksi tehtäväksi epävarmoissakin olosuhteissa jäsenten edun ajaminen.
Keskusjärjestön neuvottelut palkkojen alentamisesta on loukkaus palkansaajia kohtaan.
Palkat eivät ole kuluerä, vaan niillä on merkitys kotimaiseen kysyntään ja etenkin kansalliseen omanarvontuntoon.

Kokouspaikkana toimi Hotelli Nuuksio Kirkkonummella.

Puheeni Joukkovoiman mielenilmaisussa 12.3.2016

0

Oikein hyvää iltapäivää kaikille.

Viime keväänä elettiin mielenkiintoisia aikoja- eduskuntavaalit kolkuttelivat ovella ja lupauksia sateli äänestäjille.

Yksi suurimmista takinkäännöistä nähtiin koulutuksen puolella, jolloin kansanedustajaehdokkaat yksi toisensa jälkeen tekivät lupauksen, me emme leikkaa opiskelusta. Mutta mieten kävikään?

Kuten olemme huomanneet kuluttajansuoja ei ulotu vaaleihin asti, joten kansan kusettamisesta onkin tullut jo maan tapa.

Kaikkiin leikkauksiin tarjotaan samaa selitystä ”Suomi ei voi enää velkaantua”, mutta opiskelijat saa?

Kolmen ässän ”hajoita ja hallitse politiikka” leikkauksillaan heikentää todella paljon opiskelijoiden koulutus mahdollisuuksia ja pelkona onkin, että se onkin tulevaisuudessa vain parempiosaisten ”huvi”.

Ammatillinen koulutuksen leikkaukset ovat jäänyt todella vähemmälle huomiolle vaikka ammatillisesta koulutukseta leikataan 190 milj.euroa. KUULITTE AIVAN OIKEIN! Se tarkoittaa sitä, että ammattikoulupaikka ei ole enää mikään itsestään selvyys ja missä mahdollinen koulutuspaikka sijaitsee.

Se voi tarkoittaa sitä, että varsinkin syrjäseuduilla missä oppilaitoksia ajetaan alas ammatilliseen koulutukseen lähtijä voi joutua lähtemään kotoaan 100-200km päähän jo viisitoista vuotiaana, jotta hän pääsisi just sille omalle alalle. ELI ei tätäkään ole mietitty loppuun asti, mutta kun vaan leikataan.

Tämä tulee varmasti lisäämään koulupudokkaiden määrää ja lisäämään sosiaalisia ongelmia, mutta se ei tunnu huolettavan hallitusta.

2018 ammatillisen oppilaitosten rahoitus kuvioihin astuu tuloksellisuus. Se tarkoittaa sitä, kun ennen rahoitus tuli oppilasmäärästä ja jatkossa se tulee suoritetuista tutkinnosta.

Tässä on omat riskinsä, tuleeko tutkintojen taso koulussa laskemaan, jotta oppilaitos saa riittävästi rahoitusta.

Myös OAJ pelkää, että “lähiopetuksen karsiminen voi johtaa siihen, etteivät tulevat työntekijät opi työtään kokonaisvaltaisesti”.

Näihin kaikkiin leikkauksiin liittyy erittäin mielenkiintoinen piirre, se että hallitus ei tee mitään toimia joilla mm. agresiivinen verosuunnittelu, kohtuuttomat osingot ja omaisuuden piilottaminen veroparatiiseihin saataisiin loppumaan. Mutta toisaalta sen ymmärtää – onhan meillä pukki kaalimaan vartijana.

Mutta lopuksi voisin kiittää hallitusta yhdestä hyvästä teosta:
TE olette yhdistäneet työtä tekevän kansan, opiskelijat, vammaiset ja eläkeläiset yhteiseen rintamaan, te avasitte äänestäjien silmät ja uskonkin, että tällainen sumutus ei tule enää toistumaan Suomessa.

Iso KIITOS joukkovoimalle kaikista järjestelyistä ja kiitos kaikille läsnäolijoille.

Avaa SIPILÄ osakesalkkusi ja puhutaan leikkauksista vasta sitten!

0

Suomi on edelleen vaurasmaa, ei konkurssikypsä niin kuin väitetään.

Esimerkkejä:

Eläkeyhtiöillä on varallisuutta lähes 200 miljardia, jonka korko tuotto vuona 2014 oli n.12 miljardia.

Kansalaisten varoja on tallennettu Suomen pankkeihin n. 83 miljardia.

Pörssiyritykset jakavat optioita n. 11 miljardia.

Agresiivisen verosuunnittelun myötä Suomesta katoaa arviolta useita satoja miljoonia.

Suomen harmaan talouden osuus on 14% verran koko taloudesta.

Veroparaatiiseihin mm. Sveitsin, Luxenburg, Irlanti ja Caymansaarille on piiloitettu yli 2200 SUOMALAISEN henkilön omaisuutta. On hyvä huomata, että esimerkiksi pääministeri JUHA SIPILÄ ei ole avannut osekesalkkuaan.

‪‪Joten on turha väittää, että meillä ei ole muuta mahdollisuuta kuin leikata varhaiskasvatuksesta, opetuksesta, eläkkeensaajilta ja duunareilta.

Niin kauan, kun edellä mainittuihin epäkohtiin ei puututa, silloin on turha kuvitelle, että tukisin YHTEISKUNTASOPIMUKSEN syntyä.

-JJ-

Koneita vaaditaan, jo nyt biologian ja maantiedon kusseille?

Vantaa hankki 20 000 tablettia kouluihin, silti oma kannettava tulee pakolliseksi?

0

On hienoa, että Suomessa perusopetus on ilmaista, vai onko se ? Samaan aikaan, kun hallituspuolueet tekevät rajuja ja epäoikeudenmukaisia leikkauksia, niin kyllä kaupungeissakin “osataan”.

Vantaan kaupunki hankki 20 000 tablettia, joita käytetään varhaiskasvatuksessa, peruskouluissa, lukioissa sekä ammattiopisto Variassa.

Kaikki taputtelivat käsiään, koska me Vantaalla ollaan monessa asioissa edelläkäviöitä, niin sähköisessä oppimisessakin.

Kun nuori alkaa perusopetuksen jälkeen harkitsemaan jatko-opntoja, niin EUROT astuvat kuvaan todenteolla. Perheillä, joilla on varallisuutta ei tule ongelmaa. Ne perheet, joissa mietitään mistä rahat vuokraan, ruokaan tai vaatteisiin löytyisi, niin mistä rahat kannettavaan tietokoneeseen?

Suomen lain mukaan kaikkien tulee olla yhdenvertaisia, mutta kuinka yhdenvertaisuus toteutuu esimerkiksi lukioissa. Voin vastata tuohon, että heikosti ainakin tämän osalta.

Kävin Vantaan Lumossa 26.1 siellä esitettiin tulevien oppilaiden vanhemmille lukiota. Hämmästykseni oli suuri kun kalvolla luki “omatietokone tulee Lumossa pakolliseksi syksyllä 2016”. No eikö ne 20 000 tablettia riitä? Vastaus: niillä on huono kirjoittaa.

Myös sähköinen viestintä-järjestelmä Wilma kertoi karun totuuden. Alla viesti lyhentämättömänä:

“Kaikilla opiskelijoilla on oltava oma tietokoneensa mukana 4. jaksossa alkavilla biologian ja maantieteen kursseillani. Erityisesti maantieteen GE1- ja GE2-kursseilla opetus tapahtuu pitkälti sähköisin materiaalein. Varalaitteita ei ole, eikä tableteilla pysty tekemään esimerkiksi diagrammeja.

Ennen jakson vaihtumista on jokaisen myös asennettava opiskelijoille ilmainen Office-365-paketti omalle koneelleen. Siihen löydät linkin xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx (tämän jätin pois turvallisuussyistä).
Lataamiseen ja asentamiseen tarvitset omia Lumon kirjautumistunnuksiasi.

Jos sinulla/Perheelläsi ei ole varaa tietokoneneen hankkimiseen, saatte todennäköisesti siihen apua sosiaalitopimistosta. Se mahdollisuus kannataa ainakin selvittää ja opettajalta voi pyytää vaikka Wilmasta tätä varten suosituskirjettä”
—-Viesti loppui.

Siis niitä ei siis voi käyttää ylioppilaskirjoituksissa, eikä tulla käyttään biologian ja mantsan tunneilla.

Oliko tämä 20 000 kappaleen hankita vain mainoskikka? Ainakin sillä 4,5 milj. eurolla olisi saanut uuden päiväkodin jollekin alueelle.

Sosiaalitoimisto on sitä varten, että sieltä saa taloudellista apua vuokraan, vaatteisiin, ruokaan ja lääkkeisiin.

Tämä jos mikä, on eriarvoistavaa kuntapolitiikkaa ja se tulee lisäämään kuilua varakkaiden ja vähävaraisten välillä. Kaupunki ei voi vaatia, että jokainen toisi omankoneen.

Opetuslautakunnan jäsen
Jari Jääskeläinen (Vas.)

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2016 !

0

Tällä kertaa en ostanut ilotulitteita vaan lahjoitin varat SPR:n vapaaehtoisten työn tukemiseen ja turvallisemman arjenpuolesta, joita ovat mm. ystävätoiminta, terveyspisteet ja ensiaputoimita Suomessa.

SUOMI NOUSEE VAIN TYÖLLÄ!

0

Suomi nousee, ja vain työllä.

Mikä vaikutus olisi rakennusbuumiin, jos omakotirakentajat saisivat saman veroedun kuin maanviljelijät esim sikalan rakentamisesta? Voisit vähentää suoraan 40 % rakennuskustanmnuksista! Se piristäisi omakotirakentamista ja lisäisi huomattavasti investointeja sekä yksityistä kulutusta. Omakotitalonrakentajana et saa “sikafarmarin” veroetua, onko tämä mielkestäsi oikeuden mukaista? SSS hallituksen mielestä on!

Turha AKT:sta on syyllistä leipoa!

0

Turha AKTsta on leipoa syyllistä.
Sen aiheutti hallituksen tarkoitushakuisuus kuorutettuna EK:n viime viikon ilmoituksesta jättäytyä jatkossa pois Yhteiskuntasopimuksista sun muista Tupoista (aivan turhaa keikuttivat venettä, mutta EK:lla se ilmeisesti oli tarkoituskin, että saadaan joku muu syntipukiksi). Voisi sanoa, että EK:lla ja Suomen hallituksella oli oikein työyhteenliittymä, jolla oli tarkoitus heikentään ammattiyhdistysliikkeitä, mutta kun ranta alkoi häämöttää ulapan takaa, niin kippari karautti Suomi-nimisen laivan karille. Ilman AKT:takin sopimuksen piirissä olisi ollut 97 % aloista. Nyt voi vaan todeta, että ensi vuosi ja nimenomaan syksy tulee olemaan varsin rikkonainen. Valitettavasti!

Mikä on kaupungin vastuu, jos joku sairastuu pysyvästi?

0

Mikä on kaupungin vastuu, jos joku sairastuu pysyvästi?

Syksy tulee, lehdet lakastuu, sitten talvi ja alkaa pakastuu. Näin laulaa Suomi-räppäri Paleface. Eli nyt on se aika, kun kouluissa oireilut lisääntyvät. Olisiko syytä yhdessä sopia, että kouluissa pidetään välitunnit ja välituntien aikana oppilaat menisivät ulos, jolloin jokainen saa hetken raitista ilmaa, samalla myös koulurakennus saa hetken hengähtää ja koneellinen ilmanvaihto poistaa sillä aikaa ylimääräistä kosteutta ja mikrobeja ilmasta. On myös ensiarvoisen tärkeää, että koneellista ilmanvaihtoa ei sammuteta iltaisin/viikonloppuisin.

Mutta se mitä kaupungin olisi tehtävä – tuplata koulukorjauksiin budjetoitu raha. Ja korjauksiin varatuttuja varoja ei tule käyttää pukusuojien rakentamiseen, vaan ne tulee ottaa muualta.

Vantaan kaupunki voi olla onnellinen siitä, ettei kaupunki ole Yhdysvalloissa, jossa pienimmistäkin asioista nostetaan oikeusjuttuja. Olenkin ihmetellyt sitä, että koska meillä joku vanhempi/ vanhemmat tai koulun henkilöstö nostaa oikeusjutun kaupunkia vastaan koulujen sisäilman aiheuttamien sairauksien takia. Hetki sitten ihmeteltiin kuinka paljon Vantaan kaupunki maksaa peruuttamattomista terveyskeskus ajoita, mutta kukaan ei puhu siitä kuinka paljon vanhemmat maksavat lastensa lääkäri- ja lääkekuluja, (puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksistä). Itse juuri maksoin 160e euroa tyttäreni lääkäri- ja lääkekuluista ja sillä lääkemäärällä tulisi pärjätä kevätlukukauden loppuun asti. Eli lääkkeiläkö turvataan koulun käynti Valtaalla?

Työturvallisuuslaki määrää ”jokaisella työntekijällä on oltava oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön”, tämä koskee niin fyysistä kuin henkistäkin työturvallisuutta. Työnantajalla on velvollisuus järjestää turvalliset työolot ja edistää työntekijän hyvinvointia työssä. Lisäksi työturvallisuuslaki määrää, että ”työnantajan on annettava työntekijöille riittävät tiedot työpaikan haitta ja vaaratekijöistä”. Kysyisinkin miten löytyisi opettajia kouluun, jossa on runsaasti terveysongelmia, jos kaupunki siitä kertoisi opettajan paikkaa hakeville, vai kerrotaanko siitä hakijoille?

Tässä esimerkkinä eräs oikeuden päätös: ”Pitkään jatkuneista puutteista sisäilma- ja häirintäasioissa ehdollista vankeutta työnantajan edustajille. Tapauksessa oli kyse puutteista työolosuhteissa liittyen sisäilmaongelmiin ja muuhun haitalliseen kuormittumiseen. Oikeus katsoi muun muassa, että työnantajan edustajien vuosien aikana teettämiä korjauksia ei selvästikään voida pitää riittävänä, koska vesivahinkoja on sattunut yhä uudestaan. Työntekijöiden oireilu oli jatkunut vuoteen 2014 saakka ja havaitut puutteet olivat vuodelta 2004 ja remonttiin ryhdyttiin vasta 2012”. Hyvä on myös kysyä, että mikä on kaupungin valtuuston vastuu ylimpänä päättävänä elimenä, jos oppilaat tai henkilökunta menettää terveytensä!

Oireilevan lapsen isä ja
opetuslautakunnan jäsen
Jari Jääskeläinen (vas.)

Go to Top